Puinti ja kuivatus

Tämän kappaleen tekstin lähde on Öljykasvinviljelyopas, julkaisijat MTK ja Öljynpuristamoyhdistys

Oikean puintiajankohdan valinta

Kevätrypsin puintiin päästään öljykasveista usein ensimmäisenä. Samanaikaisesti sen kanssa tuleentuu usein myös syysrypsi. Syysrapsin kasvuaika on hieman näitä pidempi. Kevätrapsin kasvuaika on usein reilusta viikosta jopa kolmeen viikkoon kevätrypsiä pidempi riippuen rapsilajikkeen kasvuajasta. Kasvukauden sääolosuhteet ja kasvupaikka vaikuttavat myös kasvuaikaan.

Tuleentunut rypsikasvusto on yleisväriltään harmaata. Öljykasvien puintia ei tule aloittaa liian aikaisin, koska se voi johtaa sato- ja laatutappioihin. Vaikka kasvusto on päältä harmaata, kasvuston alimmat lidut voivat vielä olla vihreitä. Nykyisten rypsilajikkeitten tuleentuneitten siementen väri on pääosin punaisenruskean musta, mutta joillakin lajikkeilla osa siemenistä on päältä kellertäviä. Rapsin tuleentuneet siemenet ovat mustia.

Öljykasvien tuleentuessa siemenen lehtivihreäpitoisuus laskee ja se on yleensä laskenut riittävän alhaiseksi, kun siemenen kosteus on 20-25 % välillä. Lehtivihreäpitoisuus on laatuhinnoitteluperuste. Tuleentuneet rypsin ja rapsin siemenet ovat sisältä kirkkaan keltaisia. Siemenen lehtivihreäpitoisuuden voi tarkistaa silmämääräisesti murskaamalla siemeniä kovaa alustaa vasten. Mikäli lidun siemenistä yli 10 % on sisältä vihertäviä, ei puintiin kannata vielä ryhtyä, koska siementen lehtivihreäpitoisuus on silloin vielä liian suuri. Lidut tuleentuvat aina hieman epätasaisesti ja arviointiin kannattaa kerätä siemeniä eri kohdista kasvia.

Ankara halla keskeyttää rypsin ja rapsin normaalin tuleentumisen eikä siemenen lehtivihreäpitoisuus enää sen jälkeen muutu. Hallan jälkeen puintia kannattaakin viivästyttää kunnes mahdolliset paleltuneet vihreät siemenet kuivuvat, eivätkä turhaan tule sadon mukaan kuormittamaan kuivausta.

Puinnin aloittaminen sopivaan aikaan ei tuota ongelmia, jos sää on poutainen ja kasvustot ovat tasaisesti tuleentuneet. Toisinaan kasvustot ovat kuitenkin epätasaisesti tuleentuneet etenkin jos kasvustossa on esiintynyt jälkiversontaa ja -kukintaa. Näissä tilanteissa optimaalisen puintiajankohdan määrittäminen voi olla hankalaa. Rypsi kestää varsin hyvin syksyn ränsistäviä säitä eikä se ole herkkä varisemaan. Yleensä viljat kannattaakin puida ja kuivata ensi ja vasta tämän jälkeen puida rypsi. Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, jotta varisemistappioita ei tule. Rapsi varisee rypsiä herkemmin.

Puimurin säädöt

Ennen puintia leikkuupuimurin säädöt on asetettava öljykasveja varten puimurin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Puimurin säädössä tulee huomioida, että rypsi ja rapsi poikkeavat rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan viljoista. Rypsin ja rapsin tyypillisiä ominaisuuksia ovat:

  • siemenet varisevat herkästi, etenkin rapsilla
  • puinnissa siemenet irtoavat liduista helposti, mutta rikkoutuvat myös herkästi
  • varsisto on haurasta (etenkin kevätrypsi) ja märkä tai vihreä ruumen on raskasta

Puintitulosta arvostellaan tarkkailemalla puintitappioita ja säiliöön tulevan tavaran laatua. Yleissääntönä voidaan pitää, että jos puimurinjäljestä löytyy siementä koko koneen leveydeltä, puintitappiot tapahtuvat leikkuupöydällä. Kapeampi siemenvana kertoo puolestaan virheestä puintikoneiston säädöissä.

Syysrypsi ja -rapsikasvustot ovat yleensä korkeita ja puinti voi olla haastavaa normaalilla leikkuupöydällä. Erillinen pystyterä helpottaa puintia ja estää varisemista, erilaisia malleja on saatavilla useita. Syysrapsin siemen on huomattavasti suurempi kuin kevätrapsilla ja rypsillä, mikä tulee huomioida puimurin ja kuivurin säädöissä.

Kuivaus

Siementen kuivaus on aloitettava välittömästi saldonkorjuun jälkeen, sillä puintikostean rypsin ja rapsin siemen lämpenee nopeasti. Kuivattujen siementen loppukosteuden tulee yleisesti olla  7 – 9,0 % välillä. Joidenkin toimijoiden vastaanotossa loppukosteuden maksimi on kuitenkin 8,0 % ja vastaanoton ehdot kannattaakin aina tarkistaa suoraan ostajalta. Tietyissä prosessointimenetelmissä lopputuotteiden laadun ja säilyvyyden takaaminen edellyttävät siementen max. 8 % loppukosteutta. Tätä korkeammat kosteuspitoisuudet ovat riski laadulle ja säilyvyydelle kyseisissä prosesseissa. 

Käytettävä kuivauslämpötila riippuu siemenen kosteudesta. Mitä kosteampaa siemen on, sitä alhaisemmalla lämmöllä kuivaus on aloitettava. Mikäli siemen kuolee liian korkean kuivauslämpötilan seurauksena, alkaa siemenen sisältämä öljy härskiintyä. Tämä heikentää siemenestä puristetun öljyn käyttöarvoa.

Kuivurissa kierron nopeuttaminen auttaa yleensä pitämään siemenmassan lämpötilan sopivana. Se estää samalla siementen nousua poistoilman mukana. Kuivausilman määrää on pienennettävä niin paljon, että siemenet eivät ajaudu ilmavirran mukana. Ennen varastointia siemenet on jäähdytettävä huolellisesti.

Mikäli sato on epätasaisesti tuleentunut, kannattaa öljykasvinsiemen aina esikuivata kylmällä ilmalla, sillä kylmäilmakuivauksen aikana tapahtuu myös jälkituleentumista. Kuivaus kylmällä ilmalla voi kestää esimerkiksi 3-4 vuorokautta, minkä jälkeen loppukosteus poistetaan lämminilmakuivauksella. Kylmäilmakuivuria käytettäessä voidaan siemenet myös jättää talven yli kuivuriin, ja suorittaa loppukuivaus keväällä kuivilla ilmoilla.

Siemenen lajittelu

Korkea rikkapitoisuus alentaa sadosta saatavaa tilityshintaa alentamalla öljypitoisuutta ja nostamalla PRA-arvoa sekä seulontaprosenttia. Jos rikkapitoisuus on yli 3 %, kannattaa sato lajitella, mikäli siihen soveltuvat laitteet ovat käytettävissä. Yläseulaksi rypsille voi kokeilla pyöreäreikäistä 2,75 mm:n seulaa ja alaseulaksi 1,0 mm:n raolla varustettua seulaa. Seuloja valitessa on hyvä muistaa, että niin rypsin kuin rikkasiementenkin koko vaihtelee kasvukauden sääolojen mukaan. Yksinkertainen lieriölajittelija tekee jo varsin tyydyttävää jälkeä, mutta jauhosavikan siementen poistaminen vaatii jo tarkkaa kokeilua eri seulavaihtoehdoilla. Mataran siementen poisto sadon seasta onkin lajittelemalla jo lähes mahdoton tehtävä.