Kylvösiemenmäärä

Käytettävän kylvösiemenmäärän valinnassa huomioidaan:

1. kylvetäänkö rypsiä vai rapsia
2. viljelläänkö rapsilajikkeista perinteisiä populaatiolajikkeita vai hybridilajikkeita
3. tavoitekylvötiheys, siemenen itävyys (%) ja tuhannen siemenen paino (g)

Kevätrypsiä suositellaan kylvettävän 200–300 kpl/m² ja kevätrapsia 150–200 kpl/m². Kevätrapsin hybridilajikkeilla suositeltava siemenmäärä on 100–150 kpl/m². Se, kuinka monta kiloa rypsiä tai rapsia hehtaarille kylvetään, riippuu siemenen koosta (1000 siemenen paino) ja itävyydestä.

Usein Suomessa, etenkin eteläisissä osissa maatamme, kylvöaikaan on niin kuivaa, että vain puolet siemenistä taimettuu. Tämä on hyvä huomioida kylvössä käyttämällä suositusten yläpäässä olevia siemenmääriä. Mikäli kylvösiemen on peitattu Buteo-valmisteella, on huomattava, että peitattua siementä voi kylvää enintään 6 kg/ha. Jos olosuhteet itämiselle ja kasvuun lähdölle ovat optimaaliset ja lohkon ominaisuudet ovat tiedossa, voidaan siemenmäärää pienentää. Joillakin kylvökoneilla pienten kylvösiemenmäärien kylväminen voi olla ongelmallista säätövaran loppumisen vuoksi, minkä vuoksi ei päästä pieniin siemenmääriin. Pienien siemenmäärien kylvössä voi käyttää apuna myös heinän kylvösiemenlaatikkoa tai kylvöä joka toisella vantaalla 25 cm:n rivivälillä.

Kylvötiheyden vaikutus kasvuston rakenteeseen

Kylvösiemenmäärä ja käytetty riviväli vaikuttavat kasvutiheyteen ja siten myös kehittyvän kasvuston rakenteeseen. Kevätrypsin ja -rapsin versomiskyky on poikkeuksellisen suuri. Ne pystyvät kompensoimaan matalaa kasvutiheyttä lisäämällä yksittäisen kasvin kokoa ja haaroittumista. Tiheässä kylvössä kasvusto muodostuu pääversovaltaiseksi, mikä edistää tuleentumisen tasaisuutta ja jouduttaa siementen kypsymistä korjuukuntoon. Rypsi ja rapsi voivat kompensoida myös litujen ja siementen lukumäärän suhteen niin, että litujen lukumäärän ollessa alhainen siementen määrä lidussa kasvaa ja samoin yksittäisen siemenen koko kasvaa. Kasvuolosuhteet vaikuttavat aina siihen, miten kompensaatio toteutuu, esimerkiksi kuinka kasvi kykenee lisäämään sivuversojen määrää. Mikäli kosteutta on riittävästi, sivuversojen määrä voi kasvaa paljon, mutta kärsiessään kuivuudesta kasvusto voi jäädä harvaksi.

Harvemmassa kasvustossa kasvit haaroittuvat enemmän ja tuottavat enemmän lituja kasvia kohden. Harvemmassa kasvustossa kasvaneet kasvit ovat usein myös pidempiä ja niiden varren tyvi on paksumpi kuin tiheässä kasvustossa kasvaneilla kasveilla. Koska harvassa kasvustossa suurempi osa liduista tuotetaan sivuversoissa, voi tuleentuminen viivästyä sivuversojen pitkään kestävän ja eriaikaisen kukinnan takia. Tällöin on vaarana, että sadon lehtivihreäpitoisuus jää liian korkeaksi ja sadonkorjuu viivästyy.

Tiheä kasvusto on herkempi lakoutumiselle ja pahkahomeelle. Pahkahomeen torjunnan kannalta on tärkeää pyrkiä ilmaviin kasvustoihin, joissa taudin esiintyminen runsaana on epätodennäköisempää. Toisaalta tiheä kasvusto kilpailee alkukasvukaudella paremmin rikkakasvien kanssa elintilasta ja torjuu siten paremmin rikkakasveja. Multava maa ja runsas typpilannoituksen määrä lisää lakoutumisriskiä.

Kuva 8. Käytännön viljelyssä usein vain noin puolet kylvetyistä siemenistä taimettuu. Oheisessa kuvassa on esimerkki onnistuneesta kylvöstä, jossa yli 80 % kylvetyistä siemenistä taimettui. Kuvassa vasemmalla on koeruutu, joka on kylvetty käyttämällä selkeästi suurempaa siemenmäärää, 8 kg/ha, ja oikealla koeruutu, jonka kylvösiemenmäärä oli 4 kg/ha. Huom! Buteolla peitattua siementä saa käyttää enintään 6 kg/ha.

Kuva 9. Kuvassa oikealla 20 yksilön kasvinippu kasvustosta, jonka kylvösiemenmäärä on ollut 4 kg/ha. Vasemmalla kuvassa 20 yksilön kasvinippu kasvustosta, jonka kylvösiemenmäärä on ollut huomattavan iso, 8 kg/ha. Huom! Buteolla peitattua siementä saa käyttää enintään 6 kg/ha.