Pölytys
Pölytys takaa runsaan ja laadukkaan sadon
Onnistunut hyönteispölytys lisää öljykasvien satoa monin eri tavoin. Rypsiä ja rapsia pölyttävät esimerkiksi tarhamehiläiset, erakkomehiläiset ja kimalaiset. Pölytys kasvattaa satoa lisäämällä sekä lituja että niiden sisällä olevien siemenien lukumäärää. Hyvin pölyttyneessä kookkaassa siemenessä öljypitoisuus on myös korkeampi kuin pienessä siemenessä. Heikko pölytys taas aiheuttaa kukinnan jatkumista ja jälkiversontaa, jolloin kasvusto tuleentuu epätasaisesti. Hyvä pölytys edistää siis myös tasaista tuleentumista ja sitä kautta vähentää sadon lehtivihreäpitoisuutta.
Rypsin ja rapsin tärkeitä luonnonvaraisia pölyttäjiä ovat kimalaiset (Bombus spp.) ja kaksisiipiset (Diptera). Nykymaataloudessa tärkein ja tehokkain pölyttäjä on kuitenkin tarhattu mehiläinen (Apis mellifera). Mehiläisten tehokkuus pölyttäjinä perustuu niiden suureen määrään (jopa 80 000 yksilöä/pesä), ahkeraan kukkavierailuun ja kukkauskollisuuteen. Luonnonpölyttäjien määrän vähetessä mehiläisten merkitys maataloudessa vain kasvaa. Mehiläisiä voi vuokrata pelloille tekemällä mehiläistarhaajan kanssa pölytyspalvelusopimuksen. Siinä sovitaan pesien määrä, paikka ja vuokrahinta. Pölytyspalvelua hankkiessa on tärkeää sopia pesien vuokrauksesta hyvissä ajoin talvella tai alkukeväästä.
Mehiläispesät tulee sijoittaa pellon välittömään läheisyyteen. Pesien määräksi suositellaan 2-3 pesää hehtaaria kohden.
Jotta pölyttäjät voisivat hyvin öljykasvipellolla, tulee kasvien tarjota niille riittävästi mettä ja siitepölyä. Rypsi ja rapsi ovat houkuttelevia mesikasveja mehiläiselle, etenkin jos kasvin juuristo on kunnossa ja kasvi tuottaa tarpeeksi mettä. Rypsihunaja voi kuitenkin olla tarhaajalle hankalaa, sillä se kovettuu helposti kivikovaksi. Pölyttäjien hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että niiden elinympäristössä on monipuolisesti eri aikaan kukkivia kasveja. Tämä kannattaa huomioida kasvivalinnassa ja esimerkiksi kerääjäkasveja valitessa. Pölyttäjistä tulee pitää myös huoli tekemällä kasvinsuojeluruiskutukset ja muut viljelytoimenpiteet ohjeiden mukaan.
Teksti: Tuula Lehtonen ja Elina Nissilä