Muokkaus ja kylvötekniikka
Tärkeintä öljykasvien kylvömuokkauksessa on riittävän kosteuden säilyttäminen itämistä ja taimettumista varten ja hienojakoisen maakerroksen saaminen siemenen ympärille. Maan pintakerros puolestaan saisi jäädä karkeahkoksi kuorettumisen ehkäisemiseksi.
Kuva 7. Kuvassa havainnollistetaan maan muokkaussyvyyden eroja viljoilla ja öljykasveilla. Itävän siemenen ympärille tulisi saada hienojakoinen maakerros, maan pintakerros saa jäädä tätä karkeammaksi. Vasemmalla kyntö, keskellä muokkaus viljoille ja oikealla muokkaus öljykasveille. Kuvan lähde: Öljykasvinviljelijän opas, julkaisijat MTK ja Öljynpuristamoyhdistys.
Kylvö matalaan
Öljykasvit kylvetään lähelle pintaa, 1–3 cm:n syvyyteen. Kevätrapsi voidaan kylvää hieman kevätrypsiä syvempään. Maan lämpötila vaikuttaa itämisen ja taimettumisen nopeuteen. Lämpimässä maassa öljykasvien taimettuminen on selvästi nopeampaa kuin kylmässä. Käytännön viljelyssä on havaittu, että kevätrapsi kannattaa tästä huolimatta kylvää ensimmäisten viljelykasvien joukossa, kun maassa on vielä riittävästi kosteutta. Kevätrypsin kylvöä voi lyhyemmän kasvuajan myötä myöhästyttää ja näin myös odottaa maan lämpenemistä.
Öljykasvilohkojen maan rakenteen on oltava kunnossa. Tiivistyneessä maassa öljykasvien juuren kasvu häiriintyy eikä paalujuuri pääse riittävän syvälle. Ongelmat juuren kasvussa heijastuvat kasvin veden ja ravinteiden ottoon myöhemmin kasvukaudella ja siten myös satoon.
Muokkaustekniikoiden vaihtoehtoja
Kevätrypsin ja -rapsin viljelyssä voidaan käyttää kaikkia yleisimpiä kylvö- ja muokkaustekniikoita. Koska kylvö tehdään matalaan, 1–3 cm:n syvyyteen, myös kylvömuokkaus on tarpeen tehdä viljoja matalampaan. Olennaista muokkaustavan valinnassa on lohkon maalajin ja ominaisuuksien huomioiminen. Öljykasvin siemenet ovat erittäin pieniä ja tarvitsevat tasaisen kylvöalustan, jossa on riittävästi kosteutta itämiseen. Kylvöalusta voidaan jyrätä ennen kylvöä, mikä varmistaa siemenen pääsyn oikeaan syvyyteen. Jyräys voidaan tehdä myös kylvön jälkeen, ja erityisesti multamailla se on suositeltavaa.
Öljykasvien viljelyssä voi käyttää erilaisia muokkaustapoja tai niiden yhdistelmiä:
- syyskyntö ja kylvömuokkaus keväällä äestämällä tai jyrsimellä
- kevytmuokkaus syksyllä ja kylvömuokkaus keväällä esimerkiksi äestämällä
- ei muokkausta syksyllä, kevytmuokkaus keväällä
- suorakylvö sänkeen tai kevytmuokattuun maahan
- tarkkuuskylvö kevätrapsin kylvössä
Öljykasvilohkojen syyskynnöstä on saatu käytännön viljelyssä hyviä kokemuksia, ja kyntö on öljykasvien viljelyssä edelleen suosittu muokkaustapa syksyllä. Jäykillä savimailla kynnön merkitys ja hyvät kokemukset korostuvat varsinkin routaisina talvina. Kynnöllä saadaan myös tehokkaasti torjuttua kestorikkakasveja.
Keväällä savimailla tasausäestys tai tasauslanaus kannattaa tehdä heti, kun se on maan kuivumisen puolesta mahdollista. Tasaus estää maan liian nopean kuivumisen ja tasoittaa maan kosteusolosuhteita. Aikaisella muokkauksella maan lämpeneminen nopeutuu. Aikainen muokkaus herättää usein myös siemenrikkakasvit kasvuun, jolloin niitä voidaan torjua seuraavilla muokkauksilla ja kylvöä myöhästyttämällä.
Kevytmuokkausmenetelmiä ovat muun muassa kultivointi, lautasmuokkaus (esim. Väderstad Carrier), hanhenjalkamuokkaus tai äestys. Kaikki nämä ja näiden menetelmien yhdistelmät ovat käyttökelpoisia myös öljykasvien viljelyssä. Mikäli maata ei kynnetä, voi tasaisen kylvöalustan saaminen vaatia useampia muokkauskertoja. Kevytmuokkausmenetelmillä saattaa kyntöön verrattuna säästyä enemmän kevätkosteutta kasvien käyttöön.
Tasausäestyksen jälkeen tehtävän kevytmuokkauksen syvyyden tulisi olla vain 2–4 cm. Varsinkin pehmeillä maalajeilla muokkaus voi helposti mennä liian syvälle. Kovemmilla maalajeilla muokkaussyvyyttä voi hiukan lisätä, etenkin jos pinta on jo kuivunut liikaa. Jos kylvökerroksesta uhkaa syvän muokkauksen takia tulla liian kuohkea, voidaan sitä hieman tiivistää jyräämällä ennen kylvöä tai heti sen jälkeen, jolloin kosteusolosuhteet kylvökerroksessa paranevat.
Suorakylvössä maan rakenteen on oltava hyvä, muuten rypsin tai rapsin juuri ei pääse läpäisemään kovaa kerrosta kylvökerroksen alapuolella. Myös suorakylvö tehdään lähemmäs pintaa kuin viljoilla. Liian syvään menevä kylvö hidastaa tai jopa estää taimettumista, tai taimettuminen on epätasaista, mikä näkyy myöhemmin kasvukaudella epätasaisena kasvustona ja kasvutiheytenä.
Suorakylvössä on siemenmäärää lisättävä normaalista, suosituksena esimerkiksi rypsillä on 60 % lisäys. Suorakylvöpellolla maan lämpeneminen on hidasta, mikä voi hidastaa ja vaikeuttaa taimettumista. Taimettumista voivat haitata myös runsas kasvintähteiden määrä ja levittämättä jääneet ruumenet pellon pinnassa. Kasvintähteet voivat tukahduttaa taimia kokonaan. Ruumentenlevitin onkin hyvä lisävaruste puimurissa. Suorakylvössä rikkatorjunta glyfosaatilla ennen kylvöä on mahdollista, ja hyvä tehdä rikkapaineen vähentämiseksi tai jopa korvaamaan kokonaan muu rikkatorjunta.