Puimurin säädöt

Ennen puintia leikkuupuimurin säädöt on asetettava öljykasveja varten puimurin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Puimurin säädössä tulee huomioida, että rypsi ja rapsi poikkeavat rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan viljoista.

Rypsin ja rapsin puitavalle kasvustolle on tyypillistä:

  • siemenet varisevat viljoja herkemmin, etenkin rapsilla
  • puinnissa siemenet irtoavat liduista helposti, mutta rikkoutuvat myös herkästi
  • varsisto on haurasta (etenkin kevätrypsi) ja märkä tai vihreä ruumen on raskasta

Puintitulosta arvioidaan tarkkailemalla puintitappioita ja säiliöön tulevan sadon laatua. Yleissääntönä voidaan pitää, että jos puimurin jäljestä löytyy siementä koko koneen leveydeltä, puintitappiot tapahtuvat leikkuupöydällä. Kapeampi siemenvana kertoo puolestaan virheestä puintikoneiston säädöissä.

Syysrypsi ja -rapsikasvustot ovat yleensä korkeita, ja puinti voi olla haastavaa normaalilla leikkuupöydällä. Erillinen pystyterä helpottaa puintia ja estää varisemista. Erilaisia malleja on saatavilla useita. Lisäksi käytössä on puintipöydän jatkeita. Syysrapsin siemen on huomattavasti suurempi kuin kevätrapsilla ja -rypsillä, mikä tulee huomioida puimurin ja kuivurin säädöissä.

Puintitappioiden aiheuttaja ja säätöjen korjaukset on selvitettävä ja tehtävä seuraavassa järjestyksessä:

1. Leikkuukoneiston säätö

Ennen puinnin aloittamista on syöttöruuvi nostettava ylemmäksi, jotta jäykkävartiset rypsi ja rapsi siirtyisivät tasaisesti syöttökuljettimelle. Sopiva pöydän ja syöttöruuvin välys on 20–40 mm. Jakolaitteet rajaavat leikatun ja leikkaamattoman kasvuston. Ne eivät saa liikutella kasvustoa tarpeettomasti. Lakoutuneessa kasvustossa on usein edullista säätää jakolaitteen kärki reilusti koholle, jolloin varsiosa painaa kevyesti kasvustoa alas. Herkemmin varisevan rapsin puinnissa on erityisen tärkeää säätää jakolaite siten, ettei pöydän kulma aiheuta tarpeetonta varisemista.

Kaatokelan kehänopeus on säädettävä likipitäen samaksi kuin puimurin ajonopeus. Kaatokela on pidettävä mahdollisimman lähellä syöttöruuvia, jotta siemenet eivät varise maahan, vaan leikkuupöydälle. Kaatokelan piikit säädetään osoittamaan lievästi ajosuuntaan. Väärät kaatokelan asetukset aiheuttavat puintitappioita jo ennen kasvien siirtymistä leikkuupöydälle.

2. Puintikoneiston säätö

Ennen puinnin aloittamista säädetään puintiväli huomattavasti suuremmaksi kuin viljojen puinnissa. Lisäksi puintikelan kierroslukua vähennetään. Tuleentuneessa kasvustossa siemenet irtoavat herkästi. Liian ankaraa irtipuintia on syytä välttää, koska se aiheuttaa siementen rikkoutumista, vihreiden siementen tarpeetonta irtipuintia ja ruumenmäärän lisääntymistä varsiston silppuuntuessa. Irtipuinnin tehokkuutta kannattaa aluksi tarkkailla kohlimilla kulkevasta varsimassasta. Jos tuleentuneita lituja on jäänyt puimatta, täytyy puintiväliä pienentää tai kelan kierroslukua lisätä.

3. Puhdistuskoneiston säätö

Puhaltimen ilmamäärä ja seulojen välys säädetään kuivissa oloissa hieman pienemmäksi kuin viljoilla. Mikäli kasvusto on kosteahkoa, pitää ilmamäärää lisätä. Seulaksi suositellaan kiinteää 4–8 mm seulaa. Varsinkin lidunpalat vähenevät huomattavasti puidussa tavarassa, kun käytetään kiinteää seulaa. Puinnin aikana on tarkkailtava viettopinnan ja seulaston puhtautta. Tarkkailua on tehtävä erityisesti, jos pihatähtimö on kasvanut kasvuston läpi. Silloin seulasto ja viettopinta tukkeutuvat helposti ja ne on aika ajoin puhdistettava. Silinneen viettopinnan erottelukyky on heikko ja puintitappiot lisääntyvät tällöin seulastossa.

4. Varsimassan käsittely

Silppurin tulee olla hyvässä kunnossa, koska öljykasvien varsimassa siirtyy huonosti kohlimilta silppuriin. Silppurin toiminnan varmistamiseksi on yleensä syytä tehdä jokin seuraavista toimenpiteistä silppurimerkistä riippuen: lasketaan vastaterät ala-asentoon, vähennetään vastaterien määrää tai poistetaan vastaterät kokonaan.