5.4 Kasvinsuojelu

TUOTOSTAVOITTEEN MUKAINEN KASVINSUOJELU

Rukiin kasvinsuojelutarpeeseen vaikuttaa viljeltävä lajike, maalaji, esikasvi, kylvömuokkaustekniikka, talvehtimisen onnistuminen ja kasvukauden sääolot. Lisäksi kasvinsuojelun suunnittelussa on otettava lähtökohdaksi tavoitteena oleva satotaso. Esimerkiksi jos syysrukiin kasvusto on keväällä tiheä ja lannoitustaso valitaan 5000 kilon hehtaarisatotavoitteella, on kasvunsääteellä ehdottomasti varmistettava kasvuston pysyminen pystyssä. Jos kasvusto lakoontuu liian aikaisin, jää sato heikoksi ja osa lannoituksestakin menee hukkaan. Toisaalta, jos kasvusto on jäänyt harvahkoksi, on huolehdittava kunnollisesta rikkakasvitorjunnasta.

Rikkakasvien torjunta

Jos syysruis kylvetään kevyesti muokattuun maahan tai se suorakylvetään, voi olla tarvetta torjua syksyllä taimettuneita rikkakasveja jo syksyllä. MCPA on hyväksytty ko. tarkoitukseen.

Käsittely tehdään oraan 2-lehtiasteelta aina siihen asti kunnes lämpötila laskee +6 – +7 °C:een. Rikkakasvitorjunta MCPA:llä syksyllä saattaa kuitenkin heikentää talvehtimista, eikä sitä suositella hybridi-rukiille.

Pienannosaineet ovat tehokkaita mm. saunakukkaa vastaan, joten niillä torjunnan voi jättää kevääseen. Pienannosaineet toimivat myös viileässä, mikä on usein yleistä keväällä ruiskutusten aikaan. Mikäli lohkolla on suurta saunakukkaa (yli 20 cm) tai mataraa on torjuntaan kiinnitettä erityistä huomiota ja valita niihin hyvin tehoava valmiste.

Fenoksihapot tarvitsevat hyvään tehoon päästäkseen lämpöä vähintään 12 °C, joten niitä ei kannattane yksinään rikkakasvitorjuntaan syysrukiilla käyttää. Kevätrukiilla rikkakasvitorjunta tehdään samalla tavalla kuin muilla kevätviljoilla.

Hybridirukiille ei suositella fenoksihappo-pohjaisten rikkakasviaineiden käyttöä, sillä ne voivat pysäyttää rukiin kasvun ja vaikuttaa sivuversojen kehitysrytmiin. Epätasaisesti kehittyvät versot pidentävät kukinta-aikaa, mikä lisää torajyväriskiä.

Juolavehnän torjunta

Juolavehnä torjutaan rukiista etukäteen glyfosaatilla joko kesannossa tai suorakylvölohkoilla ennen kylvöä tai heti sen jälkeen. Juolavehnää voi myös torjua ruiskasvustosta valikoivilla juolavehnäaineilla.

Kasvinsuojelu kasvitauteja vastaan

Kasvustoon kesällä iskevät taudit vaikuttavat satotasoon ja sadon laatuun. Ruskearuostetta esiintyy joskus ja voimakas saastunta voi johtaa jopa yli 1000 kilon satotappioon. Rukiissa on myös rengaslaikkua ja härmää, mutta niiden merkityksestä satotappioiden aiheuttajana ei ole paljoa tietoa. Kostea säätyyppi edistää niiden leviämistä.

Korkealla satotasolla kannattaa tautiaine yhdistää lippulehtivaiheen kasvunsäädekäsittelyyn. Ruosteita ei vielä siinä vaiheessa näe, joten käsittely on tehtävä ennakoiden. Kasvitautikäsittelyä ei pidä lykätä tähkälle tuloon, sillä kasvusto on silloin jo kovin pitkää. Tasaisen heilimöinnin varmistamiseksi olisi myös hyvä välttää kasvustokäsittelyjä tähkälle tulon jälkeen.

Rukiilla voi esiintyä talvehtimistappioita aiheuttavaa lumihometta. Voit lukea lisää syksyllä tehtävästä lumihomeen torjunnasta muokkaus ja kylvötekniikka luvusta. Lisäksi joskus rukiilla voi esiintyä talvehtimistappioita aiheuttavaa pahkulasientä. Kemiallista torjuntakeinoa ei tähän kasvitautiin ole olemassa.

Torajyvä ei perinteisillä lajikkeilla ole ollut ongelma. Korkeintaan epäsuotuisat sääolot tai hivenravinnepuutteet ovat voineet johtaa torajyvän esiintymiseen. Hybridirukiilla torajyväriski on populaatiolajikkeita suurempi ja kaikkien viljelyssä tehtävien toimenpiteiden tavoitteena on tasainen kasvusto ja tehokas heilimöinti Ajourat ovat hybridirukiin viljelyssä välttämättömät, jotta tallaus ei aiheuttaisi epätasaisuutta kasvustoon.

Tuholaisten tarkkailu ja torjunta

Lämpimänä syksynä tarkkaillaan kahukärpästä ja etanoita. Kahukärpäsen paras torjuntakeino on kylvää ruis syksyllä riittävän myöhään ja kevätruis keväällä ajoissa. Kahukärpäsen torjunta-ajankohta on rukiin 2-lehtiasteella ja se tehdään pyretroidi-valmisteilla.

Etanat voivat olla ongelma kevytmuokatuilla mailla, kun syksy on lämmin ja kostea.  Lohkon reunat kannattaa tarkistaa levittämällä märkä säkki tai muu vastaava maahan vuorokaudeksi ja tarkistaa onko säkin alla etanoita. Torjunnaksi voi levittää sammutettua kalkkia 200 kg/ha kaksi kertaa puolen tunnin välein, kun etanat illalla liikkuvat. Käyttökelpoista kemiallista torjuntakeinoa ei peltomittakaavassa ole tarjolla.

Laon torjunta

Ruis on ristipölytteinen kasvi, joten se on pidettävä pystyssä ainakin heilimöintiin asti. Tosin puinti- ja kuivauskustannusten vuoksi olisi sen hyvä pysyä pystyssä puintiin asti. Erityisesti hybridirukiilla on oltava tarkkana, jotta kasvusto pysyy pystyssä ja kehittyy tasaisesti, sillä torajyväriski on sitä suurempi, mitä epätasaisempi kasvusto on ja mitä pitempään kasvustossa on kukintovaiheessa olevia tähkiä.

Rukiin kasvunsäätö kannattaa tehdä kahtena ruiskutuksena: T1-vaiheessa annetaan kasvunsäädettä perusannos rikkakasviruiskutuksen yhteydessä ja säätöä jatketaan tilanteen mukaan lippulehtivaiheessa. Sääteen jako kahteen osaan on kasvin kannalta yhtä käsittelyä hellävaraisempi ja sillä vaikutetaan korteen sen molemmissa päissä

Tarkempia lajikekohtaisia kasvinsuojeluohjeita saat eri toimijoiden sivuilta.