5.1 Muokkaus ja kylvötekniikka

Ruis viljelykierrossa

Rukiin käyttö viljelykierroissa tasaa työhuippuja. Toisaalta kylvötyö ajoittuu usein puintiaikaan ja sekoittaa puinteja. Ruis on yleensä syväjuurisempi kuin kevätviljat, joten se pystyy hyödyntämään alempia maakerroksia. Ruiskasvusto toimii myös kasvipeitteenä syksyn ja talven ajan ehkäisten eroosiota erityisesti kaltevilla mailla.

Rukiin esikasvi

Aikainen ohra ja öljykasvit ovat rukiin yleisimmät esikasvit. Ruista kylvetään usein myös kesannon, kevätvehnän sekä rukiin tai syysvehnän jälkeen. Palkokasvien yleistymisen myötä ne tarjoavat hyvän vaihtoehdon rukiin esikasviksi. Kevätrypsi olisi hyvä syysviljojen esikasvi Etelä-Suomessa, mutta myöhäisenä syksynä syysrukiin kylvö siirtyy helposti liian pitkälle. Syysrypsi sopii hyvin, koska se puidaan kevätrypsiä aikaisemmin. 

Syysrukiin kylvöä on mietittävä jo keväällä varaamalla syyskylvölle sopiva peltolohko ja esikasvi. Pellon on oltava vapaana syyskylvölle elokuun lopulla syysrukiin kylvöaikana.

Kasvuajaltaan aikainen ohralajike saadaan puiduksi muita viljoja aikaisemmin ja kylvötöiden järjestämiselle jää paremmin aikaa. Viljojen puinti ja syysrukiin kylvö osuvat monesti samaan kiireiseen aikaan, jolloin töiden järjestely asettaa omat vaatimuksensa. Pahna ja sänki saadaan peittoon kyntämällä puitu pelto huolellisesti.

Nurmi, joka päätetään ruiskuttamalla kesällä glyfosaatti-valmisteella, on myös erinomainen syysrukiin esikasvi. Kasvusto lopetetaan ja samalla torjutaan myös rikkakasveja, erityisesti juolavehnää. Kuollut nurmi kynnetään rukiin kylvöalustaksi.

Avokesanto, jota muokataan pitkin kesää, sopii rukiin viljelyyn. Luomuviljelyssä avokesanto voi olla tärkeä menetelmä rikkakasvien torjumisessa, erityisesti juolavehnän kurittamisessa. Avokesannolla voidaan tehdä pellon perusparannustöitä ja levittää karjanlantaa.

Kylvöaika

Syysrukiin paras kylvöaika on elokuun viimeinen kolmannes. Kylvö onnistuu elokuun puolivälistä aina syyskuun puolivälille asti. Turhan aikainen kylvö tuottaa kuitenkin rehevän kasvuston jo syksyllä, silloin voi olla seurauksena kahukarpästuhoja ja heikko talvehtiminen. Toisaalta liian myöhään kylvetty ruis ei ehdi kunnolla kasvaa ja versoa ennen talvea.

Kylvömuokkaus

Kynnetty alue äestetään tasaiseksi kylvöpohjaksi. Muokkausjälki jätetään karkeammaksi kuin kevätmuokkauksessa. Syksyn sateet voivat liettää hienoksi muokatun pinnan, orastuminen ja kasvu vaikeutuvat. Kylvölannoitus tehdään välittömästi äestyksen jälkeen.

Puinnin jälkeen on sänkipelto mahdollista kynnön sijasta muokata lapiorullaäkeellä tai kultivaattorilla. Muokkausjälki jää kuitenkin kynnettyä ja äestettyä peltoa epätasaisemmaksi. Oljet voivat haitata kylvöä ja kasoina estää taimettumista. Kiekkovantailla varustettu kylvökone selvittää parhaiten epätasaisen kylvöpohjan ja puintijätteen.

Suorakylvö

Suorakylvökoneella voidaan syysruis kylvää suoraan edellisen kasvin sänkeen, jolloin säästetään aikaa kiireisenä korjuukautena. Runsas olkijäte haittaa suorakylvöä ja orastumista. Kylvövaon jäädessä auki sateisena syksynä vesi voi seistä kylvövaossa ja tukahduttaa siemenen itämisen. Maata ei ole liioin kuohkeutettu, joten pintaveden imeytymiseen tarvittavat suuret huokoset puuttuvat.

Kylvö

Perinteisen syysrukiin kylvötiheydeksi suositellaan 500 kpl itävää siementä neliömetrille. Kylvötiheys on kylvöajankohdasta ja kylvöalustasta riippuen 350 – 500 kpl/m2 (aikainen kylvö – myöhäinen kylvö). Kevätrukiin kylvötiheys on 600 – 650 kpl/m2, koska sivuversoja muodostuu niukasti. Siemenmäärä kg/ha saadaan perinteisellä rukiilla kertomalla 1000 siemenen painon grammamäärä 500:lla ja jakamalla tulo itävyysprosentilla.

Hybridisyysrukiin kylvöön riittää puolet tavanomaisesta siemenmäärästä, jos hybridiruis kylvetään suurella siemenmäärällä, on seurauksena kasvuston lakoutuminen. Viljelyn onnistuminen edellyttää tasaista sopivan tiheää kasvustoa; tavoite on 600 – 700 isoa tähkää/m2. Aikaisin kylvettäessä siemenmäärä 200 kpl/m2, myöhään kylvettäessä 300 kpl/m2

Kylvössä käytetään peitattua siementä. Kylvö tehdään kylvölannoittimella käyttäen normaalia 12,5 cm:n riviväliä. Syysrukiin kylvösyvyys saa olla matala 2-3 cm, kunhan siemenet peittyvät.

Lumihomeen torjunta syysrukiilla syksyllä 

Teksti lisätty syksyllä 2013. Lumihome vioittaa talvehtivia syysviljojen oraita ja nurmikasveja. Lumihomeen aiheuttaa Microdochium nivale -sieni, joka kasvaa lähellä maan pintaa. Sieni voi aiheuttaa kaikilla viljoilla tyvitauteja ja punahometta. Suojaava lumipeite estää talvehtivia kasveja jäätymästä, mutta luo samalla otolliset olosuhteet alhaisissa lämpötiloilla kasvaville sienille. Yli 30 cm:n lumipeite pitää lämpötilan maan pinnalla lähes 0 C°:ssa mahdollistaen sienen kasvun, vaikka ulkolämpötila vaihtelisi 20 ja -20 C°:n välillä.

Lumihomeen tartuntalähteitä ovat kylvösiemen, jääntivilja ja kasvijäte. Ruis- ja syysvehnälajikkeiden kestävyys lumihometta vastaan vaihtelee, mutta täysin kestäviä lajikkeita ei ole. Kannattaa tutustua lajikkeen ominaisuuksiin ja viljelyohjeisiin ja torjua lumihome tarvittaessa olosuhteiden ja käytössä olevan lajikkeen mukaisesti. Olosuhteet taudin kehittymiselle ovat suotuisat silloin, kun pysyvä lumi sataa routaantumattomaan maahan, jolloin ilmankosteus on lumen alla suuri. Lisäksi rehevät ja tiheät kasvustot altistavat lumihomeelle.

Onnistunut lumihomeentorjunta koostuu monesta osatekijästä, joita ovat: monipuolinen viljelykierto, lumihometta kestävät lajikkeet, maltillinen syyslannoitus, peitattu siemen ja syksyinen kasvustoruiskutus.

Siemenen peittaus on lumihomeen kemiallisen torjunnan lähtökohta. Kannattaa varmistaa, että käytetty peittausaine tehoaa lumihometta vastaan. Syksyinen kasvustoruiskutus antaa suojan maaperässä ja kasvinjätteissä elävää sienirihmastoa vastaan. Paras ruiskutusteho saadaan, kun torjunta tehdään rukiin kasvun päätyttyä ennen pysyvän lumen tuloa ja ilman lämpötila on yli + 0 °C. Lumihomeen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita ovat Amistar ja Mirador (tankkiseoksina jonkun muun lumihomeen torjuntaan hyväksytyn valmisteen kanssa), sekä Basso, Proline, Sportak ja Topsin yksinään käytettyinä tai seoksina (listaus syksyltä 2013).

Teksti lumihomeen torjunnasta: MTT:n Kasper-palvelu ja asiantuntijat