6.5 Sadonkorjuu, kuivatus ja varastointi
Sadonkorjuu ja kuivatus
Mallasohran puinnissa ja kuivatuksessa on varmistettava, että mallaslaatu säilytetään. Esimerkiksi puinnissa on huomioitava, että jyvää ei vaurioiteta. Jyvän vaurioituminen heikentää sen itämistä ja aiheuttaa siten ongelmia mallastusprosessissa. Mikäli mallasohra on lakoontunut tai tuleentunut epätasaisesti, tulee puinti tehdä huolella; pysty- ja lakokasvustojen satoja ei kannata puida yhteen, sillä mallaslaatu heikkenee.
Kuivatuksessa puolestaan tärkeää on kuivatuksen aloittaminen pian puinnin jälkeen sekä varovainen kuivatuslämpötilan käyttö, jotta itävyys ei heikkene. Kuivauksessa erän laatuun voidaan käytännössä vaikuttaa kuivauslämpötilalla ja esipuhdistuksella. Liian korkea kuivausilman lämpötila voi tuhota mallasohran itävyyden siinä missä liian kovakourainen puintikin. Toisaalta kuivurin teho riippuu ratkaisevasti kuivausilman lämpötilasta; mitä korkeampi lämpötila, sen nopeampi kuivaus. Oikea kuivauslämpötila riippuu kuivurista sekä kuivattavan erän kosteudesta. Vanha sääntö; itävyyden kannalta turvallinen kuivausilman lämpötila ’90 °C miinus viljan kosteus’ pätee varsin hyvin myös mallasohran kuivauksessa.
Mallasohran varastointi
On tärkeää, että mallasohran hyvä laatu säilytetään myös varastoinnin aikana. Varastojen tulee siksi olla käyttötarkoitukseen soveltuvia. Viljan kostuminen varastoinnin aikana tulee estää, eivätkä tuholaiset ja linnut saa päästä likaamaan viljaa ulosteillaan. Oikein käsitelty mallasohra säilyttää itämiskelpoisuutensa useita vuosia, jos varastointikosteus on riittävän alhainen ja varastointiolosuhteet asialliset.
Korjuun jälkeen mallasohra on usein lepotilassa eli dormanssissa. Varastoinnin aikana dormanssi poistuu. Poistumisnopeus riippuu lajikkeesta sekä ohran varastointikosteudesta ja varastointilämpötilasta. Dormanssin poistumisnopeus voi vaihdella suuresti siilon eri osissa. Ohran varastointiajan onkin oltava riittävän pitkä, jotta siilon viileimmissäkin osissa olevat jyvät ovat saavuttaneet itämisvalmiuden. Kaikkien jyvien samanaikainen itäminen on tasaisesti möyhentyvän maltaan perusedellytys.
Lämpötilojen hallinta mallasohran kuivauksessa ja varastoinnissa on tärkeää. Lämpötila vaikuttaa itämislevon muodostumiseen kasvukaudella, mutta myös sen poistumiseen korjuun jälkeen kuivauksen yhteydessä ja varastoinnin aikana. Viljan lämpötilan nousu kuivauksen yhteydessä nopeuttaa itämislevon poistumista, mutta liian korkeita lämpötiloja on varottava, koska ohran itävyys laskee nopeasti viljan lämpötilan noustessa yli 40 °C.
Mallasohran huolellinen kuivaus vähentää myös homemyrkkyjen muodostumisriskiä. Kun mallasohra kuivataan välittömästi korjuun jälkeen alle 13 %:n kosteuteen, homemyrkkyjä ei pääse muodostumaan. Mikäli vilja varastoidaan kosteana (>15 %) ja viljan lämpötila on 15 C° tai enemmän, varastohomeet lisääntyvät ja voivat tuottaa homemyrkkyjä. Suomen oloissa alhainen varastointilämpötila heikentää homeiden kasvumahdollisuuksia. Ilman suhteellisen kosteuden nousu syksyllä ei tuota ongelmia, jos viljan läpi ei puhalleta ilmaa. Vilja kostuu hieman vain pinnasta ja kylmyys estää homeiden kasvun. Pintakosteus haihtuu keväällä ennen säiden lämpenemistä. Mahdollisen kondenssiveden muodostuminen ja siitä johtuva ohran paikallinen kostuminen tulee kuitenkin estää. Siiloon muodostuva lämpötilaero (kuva) vaikuttaa myös kosteuden siirtymiseen, vilja kuivuu lämpimämmissä osissa ja vastaavasti kostuu kylmemmissä. Kosteusero saattaa suurissa siiloissa olla jopa 2 prosenttiyksikköä. Paikallisen kostumisen välttämiseksi on tärkeää, että vilja kuivataan alle 13 %:n kosteuteen.
Viljan lämpötilan vaihtelu nurkkasiilossa vuoden aikana (kuva: Hannu Mikkola)