6.2 Muokkaus ja kylvötekniikka

Viljelykierto ja lohkon valinta

Mallasohran esikasveiksi soveltuvat parhaiten kaura ja öljykasvit. Koska typpilannoituksen hallitseminen on mallasohran viljelyssä olennaista, ei mallasohraa kannata sijoittaa viljelyssä viherlannoitusnurmien tai typensitojakasvien jälkeen. Ohra mallasohran esikasvina ei ole suositeltavaa.

Mallasohra sopii parhaiten rakenteeltaan ja vesitaloudeltaan hyväkuntoisille kivennäismaille (savi- ja hietamaat), joiden pH on hyvä. Runsasmultaisilla ja eloperäisillä mailla riskinä on typen hallitsematon vapautuminen, jolloin valkuaispitoisuus sadossa voi nousta liian korkeaksi. Lohkot, joilla käytetään karjanlantaa, eivät sovellu samasta syystä mallasohran viljelyyn. Kuivina keväinä herkästi poutivat lohkot voivat olla ongelmallisia.

Mallasohran puinti ajoittuu yleensä ennen kevätvehnän puintia ja mallasohran jälkeen ehditään usein kylvää syyviljaa. Tosin myöhäisimmät mallasohrat ovat nykyisin lähes aikaisten kevätvehnien kasvuaikaluokkaa.

Kylvötekniikka ja kylvön ajankohta

Kyntö, tasausäestys ja äestys antavat hyvän alustan mallasohran kylvölle ja vähentävät tautipainetta sekä rikkaongelmia. Kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön etuja ovat kevätkosteuden vähäisempi haihtuminen sekä matalammat muokkauskustannukset. Kaikilla kylvötekniikoilla voidaan onnistua.

Kylvösyvyys on mallasohralla enintään 6 cm. Kuivissa oloissa ja savimailla kylvetään syvempään kuin hyvissä kosteusoloissa. Jos pakottavista syistä joudutaan käyttämään pientä siementä, on kylvösyvyyttä pienennettävä suhteessa siemenen kokoon. Kylvösyvyys saa olla korkeintaan neljä kertaa jyvän pituus. Tavoitteena on tasainen orastuminen, sillä muuten on vaikea saavuttaa jyväkooltaan ja valkuaispitoisuudeltaan tasalaatuista satoa. Myöhään ja huonosti kehittyneiden sivu- ja jälkiversojen jyvät ovat usein pienempiä ja valkuaispitoisuudeltaan korkeampia kuin pääsadon, joten ne voivat alentaa laatua. Mallasohran kylväminen märkään ja/tai kylmään maahan on suurempi riski kuin esimerkiksi vehnän kylväminen vastaaviin olosuhteisiin. Ohra myös kärsii herkemmin liiasta vedestä kylvön ja orastumisen jälkeen kuin vehnä.

Kylvötiheys

Sertifioitu siemen varmistaa tasaisen orastumisen, nopean alkukehityksen ja elinvoimaisen kasvuston. Tilan omaa siementä käytettäessä on huolehdittava siemenen huolellisesta kunnostuksesta, peittauksesta ja siemenen laadun analysoinnista.

Sopiva mallasohran kylvötiheys itämisoloiltaan hyvillä kivennäis- ja savimailla on 500 itävää jyvää neliömetrille. Mallasohran kylvötiheys itämisoloiltaan heikommilla maalajeilla (kevätpoutivat ja kuorettumisherkät maalajit) on 550–600 itävää jyvää neliömetrille. Suurempi kylvötiheys on perusteltua myös silloin, kun kylvöaika viivästyy huomattavasti normaalista. Kylvötekniikan vaikutus voidaan myös huomioida lisäämällä kylvötiheyttä maltillisesti suorakylvössä.

Siemenmäärä (kg/ha) = Kylvötiheys (kpl/m2) x Tsp (g) / Itävyys (%)

Käytännössä kaksitahoisten lajikkeiden kylvömäärä vaihtelee välillä 220–330 kg/ha.