6.5.1 Mallasohran kuivaus

Puinnin jälkeen kostea viljaerä on kuivattava mahdollisimman nopeasti, jotta arvokkaat mallastusominaisuudet säilyvät. Viljan lämpötilan nousu kertoo alkaneesta pieneliötoiminnasta. Mikrobit lisääntyvät voimakkaasti ja vilja alkaa nopeasti homehtua. Yli vuorokauden välivarastointi on jo haitallista, jos puintikosteus on yli 25 %.

Kuivauksessa erän laatuun voidaan käytännössä vaikuttaa kuivauslämpötilalla ja esipuhdistuksella. Liian korkea kuivausilman lämpötila voi tuhota mallasohran itävyyden siinä missä liian kovakourainen puintikin. Toisaalta kuivurin teho riippuu ratkaisevasti kuivausilman lämpötilasta; mitä korkeampi lämpötila, sen nopeampi kuivaus. Mahdollisimman korkean kuivausilman lämpötilan käytöllä on mahdollista saavuttaa käytännössä 10-20 % tehonlisä eli kuivauserän läpimenoaika lyhenee 1-2 tunnilla.

Kuivausilman lämpötilakokeissa on saatu seuraavia tuloksia: noin 20 % kostea ohranjyvä kestää 65 °C:n kuivausilman lämpötilaa useita tunteja itävyyden vaurioitumatta, 70-80 °C:ssa itävyysvaurio syntyy minuuteissa, ja 85 °C:n lämpötilassa sekunneissa. Kokeet on tehty lavakuivurissa, jossa alapuolen jyvät ovat jatkuvasti kuumalle tuloilmalle alttiina.

Kennokuivureissa, joissa kuumat tuloilmaharjat ja kylmät poistoilmaharjat vuorottelevat, vilja on vain lyhyen aikaa alttiina kuumimmalle tuloilmalle, joten ilman lämpötila voi olla korkeampi kuin lavakuivurissa. On kuitenkin huomattava, että viljan vaurioitumisalttius nousee hyvin jyrkästi, kun kuivausilman lämpötila on yli 70 °C. Siksi kennokuivureissa kuivausilman lämpötilaa voitaneen nostaa korkeintaan 5 °C edellä esitetyistä luvuista itävyyden vaarantumatta.

Siten vanha sääntö: itävyyden kannalta turvallinen kuivausilman lämpötila ’90 °C miinus viljan kosteus’ pätee varsin hyvin. Se sallii vähintään 70 °C:n kuivausilman lämpötilan useimmissa tapauksissa. Alempi kuivausilman lämpötila ei paranna erän laatua, ja pitkittää kuivausta ja lisää kuivauskustannuksia tarpeettomasti.

Kennokuivureissa voidaan turvallisesti käyttää 70–80 °C:n kuivausilman lämpötilaa siemen- ja mallasviljalle. Sivusolakuivureissa vastaava lämpötila on 10 °C alempi. Kuivurit ovat kuitenkin yksilöitä, joten viimeistä tehoa tavoiteltaessa kannattaa oman kuivurin ominaisuudet testata omin kokein, ja mieluiten vähempiarvoisilla erillä.

Jyvä on melkoisen pieni verrattuna esimerkiksi kuivurin kuumailmaharjaan. Jos viljan kiertonopeus on kovin hidas, jyvä voi olla useita minuutteja kosketuksissa tuloilmaharjaan. Tällöin kuuma tuloilmaharja kuumentaa jyvän ja sen itävyys voi alentua. Tämän välttämiseksi kiertonopeus tulee säätää riittävän nopeaksi; sopiva nopeus on noin yksi kierros tunnissa. Nopea kierto estää jyviä kuumenemasta liikaa, ja samalla se varmistaa, että koko erän kuivaus lähtee tasaisesti käyntiin.

Käytännössä viljan kiertonopeus on helppo määrittää saavin, kellon ja puntarin avulla. Viljaa lasketaan saaviin tietty aika kierrätyselevaattorista. Jos viljaa valutetaan saaviin esimerkiksi 5 sekuntia, on punnitustulos kerrottava luvulla 720 (3600/5), jotta saadaan selville tunnissa kiertävä viljamäärä. Lopputulosta verrataan kuivurissa olevan viljan kokonaismäärään. Helpompi kiertonopeuden määritystapa on tyhjentää kuivuri syöttölaitteen kautta ja mitata siihen kuluva aika. Kuivatuserän kiertonopeutta säädettäessä on huomattava, että kiertonopeus kasvaa viljan kuivuessa.

Esipuhdistus ja lajittelu

Hyvän lajitteluasteen saavuttamiseksi esipuhdistin kannattaa pitää koko kuivatuksen ajan suurella. Esipuhdistajaan tuskin menee kauppakelpoista tavaraa, vaikka sen kotelo vähän ropisisikin. Tilat, jotka haluavat varmistaa, että pystyvät toimittamaan mallasta huonoinakin viljelyvuosina, varustautuvat lajittelemaan mallasohransa. Mallasohran lajitteluun sopivat hyvin jo hinnaltaan suhteellisen edulliset rumpulajittimet. Saako lajittelusta katetta kustannuksille ja palkkaa työlle, riippuu erän laadusta, mallas- ja rehuohran hintaerosta ja lajitteluasteen perusteella tehtävän laatuhinnoittelun suuruudesta.