Liite 3. Futuurisuojaus pörssissä

Myyjän futuurisuojaus

Viljan myyjä suojaa viljaeräänsä ennakoimaltaan markkinahintojen laskulta myymällä pörssissä erää vastaavan määrän futuurisopimuksia. Suojautumisen aikajänne voi olla muutamasta kuukaudesta kolmen vuoteen. Kun myyjä päättää myydä omistamansa viljaerän käteismarkkinoilla, hän samalla myös sulkee pörssissä olevan futuurisopimuksensa tekemällä sille vastakaupan.  Jos kuluneella aikavälillä futuurien hinta on odotusten mukaisesti laskenut, hän ostaa alun perin myymänsä sopimukset halvemmalla takaisin. Tällä hintaerolla eli suojausvoitollaan tuottaja kompensoi viljaeränsä hinnanlaskua käteismarkkinoilla

Mikäli viljan ja futuurien hinnat ovatkin odotuksista poiketen nousseet, futuurikaupasta tulee myyjälle tappiota, kun myydyt futuurisopimukset ostetaan vastakaupassa korkeammalla hinnalla takaisin. Toisaalta kuluneella aikavälillä tapahtunut viljan käteishinnan nousu kompensoi tämän futuurikaupassa syntyneen tappion.

Ostajan futuurisuojaus

Viljan ostaja suojautuu ennakoidulta hintojen nousulta ostamalla futuurisopimuksia enintään ostotarvettaan vastaavan määrän.  Mikäli viljaa hankittaessa käteishinnat ja siten myös futuurihinnat ovat kohonneet, hän tekee pörssissä futuurisopimusten vastakaupan ja myy ne alkuperäistä ostohintaa kalliimmalla pois. Saadulla tuotolla hän voi kompensoida ostamansa viljan korkeampia käteismarkkinahintoja. Mikäli viljan hinta on odotuksista huolimatta laskenut, ostetut futuurit myydään vastakaupassa pois alle alkuperäisen ostohinnan, mutta futuurikaupan menetykset kuittaantuvat käteismarkkinoilta ostettavan viljan edullisemmalla hinnalla.

Futuurisuojaus

On hyvä huomioida, että myyjän näkökulmasta ei ole järkevää tehdä futuurisuojausta silloin, kun hän arvioi viljanhintojen tulevaisuudessa varmuudella nousevan. Vastaavasti viljan ostajan ei kannata tehdä futuurisuojausta, jos hän arvioi hintojen varmuudella alenevan.

Mikäli tuottaja tekee futuurisuojauksen, ja toisaalta kauppaa viljaeränsä reaalimarkkinoilla eri ajankohtina ja toisistaan riippumatta, on hän itsekin myös markkinaspekuloija. Ajatus futuurisopimuksen käytöstä puhtaasti suojaustoimenpiteenä ei silloin täysin toteudu. Futuurisopimuksen koko ei myöskään saa ylittää sillä suojattua viljamäärää. Käytännön ohjenuorana voi pitää sitä, että futuurisopimuksella tai termiinikaupalla suojataan 20 – 50 % vilja- tai öljykasvisadosta.

Basis-riski

Basis kuvaa toimijan kotimarkkinan käteishinnan (ns. spot-hinta) ja pörssin futuurihinnan välistä eroa. Tämä hintaero ei ole vakio ja se voi vaihdella merkittävästi ilman, että se on etukäteen tiedossa. Hintaeron vaihteluun liittyvää epävarmuutta kutsutaan basis-riskiksi.

Basis-riski on suuri myyjän näkökulmasta silloin, kun hintaero on pieni hinnan kiinnitysajankohtana ja se on kasvanut, kun kauppa suljetaan. Kasvanut hintaero huonontaa viljelijän futuurisuojauksesta saama nettohintaa suhteessa kiinnitysajankohdan spot-hintaan. Suojaustoimi muuttuu vielä epäedulliseksi tilanteessa, jossa futuurihinnat kohoavat, mutta samaan aikaan käteishinnat myyjän kotimarkkinoilla alenevat. Futuurisuojaus toimii parhaiten silloin, kun basis on sama sopimusta tehtäessä ja suljettaessa.

Määräriski ja laaturiski

On tärkeää, että varsinkin ennen sadonkorjuuta tehtävissä futuurisuojauksissa (koskee myös kaupan termiinisopimuksia) ollaan maltillisia eikä suojata suurempaa viljamäärää kuin varmasti pystytään tuottamaan.  Jos futuurisopimuksen määrä ylittää myyjän hallinnassa oleva viljamäärän, kun sopimus puretaan, altistutaan taloudelliselle riskille sopimusta purettaessa.

Ennen erääntymistään purettavissa futuurisopimuksissa ei ole sopimuksellista laaturiskiä. Tämä on etu verrattuna kaupan termiinisopimuksiin, mikäli niissä ei ole erikseen sovittu, että ne kattavat hinnat esimerkiksi sekä mylly- että rehuvehnälle.

Esimerkki pörssin sopimusehdoissa säädellyistä asioista

Kohde-etuutena oleva raaka-aine, EU-alkuperää oleva, terve, hyväkuntoinen ja markkinakelpoinen myllyvehnä.

• Hehtolitrapaino 76 kg/hl
• Kosteus max. 15 %
• Vaurioituneita jyviä max. 4 %
• Itäneitä jyviä max. 2 %
• Vieraita ainesosia 2 %

– Sopimuserän koko 50 tonnia

– Hintanoteeraus, euroa/tonni

– Pienin hintamuutos, 0,25 euroa/tonni eli 12,5 euroa/sopimuserä

– Toimituskuukaudet, elokuu, marraskuu, tammikuu, maaliskuu ja toukokuu niin, että aina kahdeksan seuraavaa toimituskuukauden hinta noteerataan

– Toimitus toimituskuukauden viimeisen kaupantekopäivän jälkeen kuukauden loppuun saakka pörssin hyväksymään varastoon Roueniin (Ranska). Toimitus suoritetaan Incograin no 23 ja teknisen liitteen no 2 mukaan (mikäli vastakauppaa ei tehdä)

– Kaupantekoaika arkipäivisin klo 11.45-19.30

– Viimeinen kaupantekopäivä on toimituskuukauden 10. päivä. Mikäli tämä päivä ei ole kaupantekopäivä (arkipäivä), niin viimeinen kaupantekopäivä on tätä edeltävä päivä.