9.1.1 Futuurisuojaus

Futuurisuojauksen ideana on suojautua käteis- eli reaalimarkkinoilla (spot-markkinat) tapahtuvia hintojen epäedullisia muutoksia vastaan. Viljan myyjät (esim. viljan tuottaja ja kauppa) suojautuvat markkinahintojen laskulta ja toisaalta ostajat (esim. kotieläintilat, viljateollisuus) hintojen nousulta. Yksinkertainen futuurisuojauksen nyrkkisääntö on, että pörssissä viljan myyjät suojautuvat futuurisopimuksia myymällä ja ostajat taas niitä ostamalla – eli myyjä myy, ostaja ostaa. Pörssitermejä käyttäen toimitaan niin, että myyjä “menee lyhyeksi” (“short hedge”) ja ostaja “menee pitkäksi” (“long hedge”).

Jokaiseen futuurisuojaukseen liittyy aina kaksi kauppatapahtumaa pörssissä. Myyty futuurisopimus ostetaan myöhemmin takaisin ja vastaavasti ostettu sopimus myydään – kaupat ns. suljetaan. Tämä, vastakauppa on mahdollista tehdä minä arkipäivänä tahansa ennen kunkin sopimuksen viimeistä kaupankäyntipäivää. Sopimuksiin liittyvät ajankohdat on määritetty pörssin säännöissä. Esimerkiksi Euronext:ssa Derivatives Paris (MATIF) myllyvehnän maaliskuun 2019 futuurisopimus erääntyy 11.3.2019.

Pörssisääntöjen mukaan futuurisopimus muuttuu erääntyessään kauppasopimukseksi. Jos vastakauppaa ei tehtäisi ja sopimus erääntyisi, seuraisi viljan fyysinen myynti- tai ostovelvoite sopimusta (kauppaerää) vastaavasta viljamäärästä. Sopimusten sitovuutta vahvistetaan vakuudella, joka turvaa kaupankäynnin osapuolten saatavat kaikissa tilanteissa. Futuurisuojauksen luonteeseen kuuluu, että toimijan suojaus (sopimuksen koko) on korkeintaan sen viljamäärän suuruinen, jonka hän aikoo tulevaisuudessa myydä tai ostaa. Liitteessä 3 on käyty tarkemmin läpi futuurisuojausta, kun sen tekee ostaja tai myyjä.

Pankkien tarjoama apu johdannaissuojaustoimilla

Viljelijä voi tehdä käytännön johdannaissuojaustoimintaa pankkien tarjoamien palvelujen kautta, joita Suomessa tarjoaa tällä hetkellä vain Handelsbanken. Tällöin pankki selvittää asiakkaalleen johdannaissuojauksen eri vaiheet. On kuitenkin tärkeää, että toimija on itse varmistunut siitä, että ymmärtää, miten johdannaissopimus riskienhallintavälineenä toimii. Vaikka johdannaiskaupassa myydään ja ostetaan sopimuksia, pankkien avulla toimittaessa rahaliikenne tai sen vaihtoehtoisesti korvaava vakuusvaade toteutuu vasta sopimuksia suljettaessa eli toimitaan vain myyntien ja ostojen erotuksella. Pankkien kautta tehtävissä kaupoissa pankki huolehtii aina sopimusten sulkemisesta niin, ettei toimitusvelvoitetta synny.

Palvelumaksut eroavat pankkien välillä. Toiminnan kustannus on noin 0,75–2,0 €/tonni, eli 37,50–100 euroa futuuri. Pankkien käyttämä vakuusvaatimus vaihtelee 20-40 % sopimuksen arvosta.