Syysrypsin ja rapsin viljelytekniikasta yleisesti
Sekä syysrypsi että syysrapsi tulisi kylvää heinä-elokuun vaihteessa, mieluiten ennen elokuun puoliväliä. Aikainen kylvö varmistaa talvehtimista ja parantaa sadon onnistumisen mahdollisuuksia.
Paras kylvöaika syysrapsille on 25.7.–10.8. Syysrypsi voidaan kylvää vielä noin viikkoa tätä myöhemmin. Käytännössä takaraja syysöljykasvien kylvöille on elokuun 20. päivä. Syysöljykasvit, etenkin syysrapsit talvehtivat parhaiten, kun ne ovat ehtineet muodostamaan syksyllä 8 kasvulehteä, juurenniskan paksuus on 8 mm ja juuren pituus 8 cm.
Kylvössä haasteina voivat olla pellon vapautuminen riittävän ajoissa edelliseltä kasvilta ja liian kuivat olosuhteet siementen itämiseen. Siksi syysöljykasveja viljelykiertoon suunniteltaessa tulee huomioida, että lohko vapautuu riittävän ajoissa kylvöön. Viljojen sadonkorjuuaika vaihtelee vuosittain ja siksi olisi syytä varata kesanto, nurmi tai joku aikaisin korjattava kasvi esikasviksi. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi viherlannoitusnurmi, vihantaherne tai -härkäpapu, jotka murskataan maahan, mutta jotka ehtivät kuitenkin sitoa typpeä syysöljykasvien käytettäväksi, tai maanparannus- ja saneerauskasveista ei-ristikukkaiset vaihtoehdot (kasvuaikavaatimus 2 kk). Nurmen ollessa esikasvina on etanoiden torjuntaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi on huomioitava esikasvilla samana vuonna keväällä käytetyt rikkakasvien torjunta-aineet, jotta ne eivät aiheuta ongelmia syysöljykasvien taimettumisessa (Taulukko 4).
Taulukko 4. Huomioi esikasvilla käytetyt kasvinsuojeluaineet, kun kylvät syysöljykasveja tai seuraavana vuonna kevätöljykasveja.
| Valmiste | Käsittelyvuosi | Käsittelyä seuraava vuosi |
| Viljan rikkatorjunta | ||
| Ally Class 50 WG, CDQ SX, Express Gold SX | Kasvulohkolla ei saa viljellä syysrapsia tai syysrypsiä, jos käsittelystä on alle 6 kuukautta | Ei rajoituksia rypsille tai rapsille |
| Attribut 70 SG | Ei öljykasveja | Muokkauksen jälkeen |
| Chekker Plus, Hussar Plus OD, (Sekator OD) | Kylvettäessä syysrapsia tai -rypsiä samalle lohkolle samana vuonna on suositeltavaa kyntää maa kuivan kesän jälkeen. Normaalina vuonna riittää maan muokkaus. | Ei rajoituksia rypsille tai rapsille |
| DFF SC 500 | Syysöljykasveja kylvettäessä on pellon oltava huolellisesti äestetty. | Kevätöljykasvit vaativat pellon kyntämistä. |
| Incelo WG | Syysrapsi voidaan kylvää, kun maa on muokattu perusteellisesti tai kynnetty vähintään 20 cm syvyyteen | Ei rajoituksia, kun maa on muokattu perusteellisesti. Kuivan kesän jälkeen suositellaan kyntämistä. |
| Mateno Duo, syyskäsittely | Valmiste on syyskäsittelyyn, joten käsittelyvuonna ei enää perusteta uusia kasvustoja | On suositeltavaa kyntää tai syvämuokata maa |
| Tripali | Kun käyttömäärä on ollut enintään 35 g/ha voidaan kahden kuukauden kuluttua kylvää syysrapsia. Kun käyttömäärä on ollut 50 g/ha voidaan kolmen kuukauden kuluttua kylvää syysrapsia. | Ei rajoituksia rypsille tai rapsille |
| Nurmien suojaviljat, laitumien ja rehumaissin rikkatorjunta | ||
| Harmony 50 SX | Ei öljykasveja samana syksynä | Ei rajoituksia |
| Sokerijuurikkaan rikkatorjunta | ||
| Conviso One | Ei öljykasveja samana syksynä | Maa on kynnettävä 20 cm:iin |
| Goltix 70 WG, Target WG | Ei öljykasveja samana syksynä | Ei rajoituksia |
| Matrigon 72 SG | Käsittelyn jälkeen on pidettävä vähintään 90 päivän väli ennen kuin kylvetään öljykasveja. Mikäli kasvusto joudutaan rikkomaan valmisteen kevätkäytön jälkeen, jäljellä olevat kasvinosat tulee muokata maahan ja tämän jälkeen voidaan lohkolle kylvää kevätrapsia tai rypsiä. | Ei rajoituksia |
| Perunan rikkatorjunta | ||
| Fenix | Ennen syysöljykasveja maa on muokattava | Ei rajoituksia |
| Proman | Käsitellylle lohkolle voidaan kylvää öljykasveja aikaisintaan vuoden kuluttua | Käsittelyä seuraavana vuonna voi kylvää öljykasveja, mikäli maa on kynnetty sadonkorjuun jälkeen. |
| Titus | Ei öljykasveja samana syksynä | Ei öljykasveja |
Tarkemmat ohjeet valmisteiden käyttöön liittyvistä rajoituksista löytyvät valmisteiden käyttöohjeista Tukesin ylläpitämästä kasvinsuojeluainerekisteristä (www.kemidigi.fi).
Syysrypsin perustamista jo keväällä kylvämällä se viljan alle on myös kokeiltu onnistuneesti (RypsiRapsi-foorumin materiaalipankki). Syysrapsilla tämä ei onnistu, koska viljan seassa syysrapsin kasvupiste nousee liian ylös, mikä heikentää talvehtimista.
Syysrypsin ja -rapsin kasvupaikaksi valitaan mieluiten viettävä peltolohko, joka ei ole maalajiltaan kokonaan savimaata. Lohkon valinnassa tulisi välttää metsälohkoja ja metsänreunoja, joissa peurat, kauriit ja hirvet viihtyvät.
Syysöljykasvien satopotentiaali määräytyy jo syksyllä, koska kukka-aiheet kehittyvät pääosin silloin. Syksyllä syysrypsi ja -rapsi muodostavat lehtiruusukkeen, jonka suojassa kehittyy kasvupiste. Syysöljykasveilla on tärkeää, että lehtiruusuke ja juuri ehtivät ennen talven tuloa kehittyä tarpeeksi suuriksi, jotta talvehtiminen onnistuu. Suotuisissa olosuhteissa pienempikin taimi pystyy talvehtimaan, mutta sadonmuodostuskyky jää alhaisemmaksi. Käytännön ohjeena on ns. 8-8-8-sääntö, jolloin syysrypsin tai -rapsin tulisi olla kehittänyt vähintään 8 kasvulehteä, vähintään 8 cm pitkän juuren ja 8 mm paksun juuren niskan hyvän talvehtimisen varmistamiseksi. Tähän vaaditaan noin 450–500 asteen lämpösumma taimettumisesta. Tärkeää on siis huomata, ettei riitä, että on kylvetty ajoissa, vaan kasvien pitää myös taimettua ajoissa. Jos syysöljykasvien kylvö on tehty elokuun ensimmäisillä viikoilla, ennen 10.8., lämpösumma riittää useimpina vuosina. Toisaalta kasvupiste ei saa nousta liian ylös, joten kasvuston tulisi olla riittävän harva ja rikkakasvit ja jääntiviljat torjuttu pois, jotta ei synny kilpailutilannetta, mikä saisi taimet kasvattamaan liikaa pituutta. Käytettävissä on myös kuivamädän torjuntaan tarkoitettuja valmisteita, joilla on kasvunsäädevaikutusta, mikä auttaa kasvupisteen pysymistä matalalla. Jos kasvu on rehevää, voi toinen kasvunsäädekäsittely olla tarpeen. Syysöljykasvit lopettelevat kasvuaan ja alkavat valmistautua talveen, kun päivän keskilämpötilat laskevat viiteen asteeseen.
Etanoiden torjuntaan tulee varautua jokaisena kylvövuonna. Kyntö vähentää etanaongelmia, mutta siitä huolimatta usein torjuntatarvetta on. Nurmen jälkeen etanaongelma on suurempi kuin viljan jälkeen. Etanan torjunnasta tarkemmin kasvinsuojeluosiossa (etanat).
Kasvuston talvehtiminen on syysöljykasvien viljelyn kriittisin vaihe. Kasvustoa suojaava, pitkälle kevääseen kestävä lumipeite auttaa talvehtimisessa. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan kasvustot voivat olla paljaana alttiina pakkasille, jäälle tai vesisateiden liettävälle vaikutukselle.
Syysrypsin pakkasenkestävyys on parempi kuin syysrapsin ja se karaistuu syksyllä nopeasti. Syysrapsi kestää -20 asteen pakkasen ilman lumisuojaa. Talvehtimisessa on kuitenkin joinakin vuosina ollut haasteita. Jo vähäinenkin, muutaman sentin höytäinen lumikerros antaa pakkassuojaa kovemmillekin pakkasille. Syysöljykasvit ovat herkkiä märkyydelle ja siksi pellon vesitaloudesta tulee huolehtia niin, ettei pellolle jää vettä seisomaan. Pahinta on, jos vesi seisoo pellolla lumen sulamisen jälkeen ja rouste pääsee nostelemaan juurta. Syysrypsillä on saatu hyviä käytännön tuloksia ns. vakoharjakylvöstä, joka vähentää veden seisomista taimirivissä. Vakoharjakylvössä maa muotoillaan selkeisiin vakoihin ja niiden väliin kohotettuihin harjanteisiin, joihin siemenet kylvetään.
Rouste ja lämpötilojen sahaaminen päivän plusasteista yön koviin pakkaslukemiin keväällä on myös haitallista talvehtiville syysöljykasveille ja voi vielä kevään kuluessa harventaa taimimäärää.
Syysrypsi ja -rapsi lähtevät keväällä aikaisin kasvuun, kun päivälämpötilat ovat plussan puolella. Lumen alta paljastuvat kasvustot voivat olla lehdistöltään täysin tuhoutuneen näköisiä, mutta kasvupiste on elossa. Harvakin kasvusto voi tuottaa kannattavan sadon, joten kasvuston rikkomista kannattaa harkita huolella.
Jos kasvustot keväällä yöpakkasten aikaan ovat olleet vasta varhaisessa ruusukevaiheessa, saattaa pakkanen tuhota heikoimpia yksilöitä ja harventaa kasvustoja. Tällöin herää kysymys, mikä on kriittinen määrä taimia per neliö, jotta kasvusto tuottaa vielä kelpo sadon. Viime vuosien kokeiden ja havaintojen mukaan jopa 15 tainta neliöllä on riittävä, mutta parempi on, jos taimia olisi 20–25 kpl/m2. Harvassa kasvustossa syysöljykasvit täyttävät tilan haaromalla eli tekemällä lisää sivuversoja. Tämä voi kuitenkin hidastaa sadon valmistumista, mikä on hyvä huomioida ennalta.
Jos kasvusto on pääosin vahva ja vain pieni osa alasta on tuhoutunut, kasvusto kannattaa jättää, sillä lohkon keskisadosta voi tulla hyvä, vaikka osassa lohkoa ei kasvaisikaan mitään. Hyvin harvan kasvuston kasvutapa voi muuttua pensasmaiseksi, jolloin kukinta-aika pitkittyy ja riski kasvuston rikkaruohottumisesta kasvaa. Hyvin harvan syysöljykasvuston paikkaaminen kevätöljykasvilla on yksi vaihtoehto eriaikaisuudesta huolimatta, sillä syysöljykasvi kestää odottaa puintia. Näin myös saadaan täytettyä öljykasvin paikka viljelykierrossa eikä jouduta turhaan pitämään viiden vuoden taukoa.
Syysöljykasvien kehitys keväällä on nopeaa. Kukinta ajoittuu jo toukokuulle, jolloin öljykasveja vioittavat tuholaiset eivät ole vielä liikkeellä ja aiheuttavat siksi usein vähemmän harmia syysöljykasveille kuin kevätöljykasveille. Myös kasvitauteja esiintyy syysöljykasveilla erilaisen kasvurytmin takia kevätöljykasveja vähemmän. Viljelykiertovaatimus syysöljykasveilla on silti kuitenkin sama kuin kevätöljykasveilla eli vähintään viisi vuotta väliä.
Syysöljykasveja päästään puimaan noin kolme viikkoa aiemmin kuin kevätrypsiä. Syysrypsi on syysrapsia aikaisempi. Syysöljykasvien jälkeen ehtii usein hyvin kylvää syysvehnää, mikä pystyy hyödyntämään syyöljykasvien hyvä esikasviarvoja.
Syysrypsin ja -rapsin esikasviarvo on hyvä paalujuuren maata muokkaavan vaikutuksen takia. Syysöljykasvit kasvattavat hyvän juuren jo syksyllä ja keräävät ravinteita talteen. Kasveista on siten hyötyä seuraavalle viljelykasville, vaikka talvehtiminen epäonnistuisikin. Lisäksi syysrypsi ja -rapsi katkaisevat etenkin viljojen taudinaiheuttajien elinkiertoa ja vähentävät siten tautipainetta viljoilla.