Syysrypsin ja -rapsin kasvinsuojelu
Syysrypsin ja -rapsin kasvinsuojelu painottuu syksyyn ja silloin on kiinnitettävä huomiota rikkakasvien, etanoiden ja kasvitautien (kuivamätä) torjuntaan. Aikaisessa taimivaiheessa syksyllä tuhohyönteisistä ei juuri ole haittaa, lukuun ottamatta rapsipistiäisen toukkia, jotka viime vuosina ovat olleet syksyisin riesoina joillakin alueilla.
Rikkakasvien torjunta
Rikkakasvien torjunta tehdään jo syksyllä, koska silloin rikkakasvit ovat pieniä ja tuhoutuvat helpommin kuin vasta keväällä torjuttaessa. Lisäksi tärkeää on huomioida, että rikkakasvit yhdessä jääntiviljan kanssa voivat lisätä taimettuvilla syysöljykasveilla kilpailutilannetta, jolloin ne kasvattavat pituutta ja kasvupiste nousee liian ylös, mikä heikentää talvehtimista.
Syksyllä leveälehtisten rikkakasvien torjunta voidaan tehdä syysrypsi- ja syysrapsi-kasvustoista kylvön jälkeen ennen taimettumista tai viimeistään 3–8 lehtiasteella metatsakloria tai metatsakloria ja kvinmerakkia sisältävillä valmisteilla (Butisan S, Butisan Top, Cloud). Lisäksi syysrapsin syyskäsittelyyn on hyväksytty klomatsoni- ja klomatsoni + dimetenamidi-P ja kvinmerakki + dimetenamidi-P -tehoaineita sisältävät valmisteet (Centium 36 CS, Conaxis, Tanaris). Valmistekohtaiset käyttösuositukset on syytä tarkistaa ennen käyttöä myyntipäällysteksteistä (www.kemidigi.fi).
Jos syysrypsi tai -rapsi kylvetään heti viljan jälkeen, voidaan jääntivilja torjua lohkolta esim. puinnin jälkeisellä kynnöllä tai glyfosaattiruiskutuksella. Tämä edellyttää, että maassa on kosteutta riittävästi. Mikäli syysöljykasvit kylvetään nurmen jälkeen, kannattaa nurmi lopettaa glyfosaattikäsittelyllä.
Rikkakasvien torjunta on mahdollista myös keväällä heti kasvun alettua joillakin valmisteilla, kuten klopyralidi + halauksifeeni-metyyli (Korvetto, vain syysrapsille) ja klopyralidi + pikloraami -valmisteilla (Galera). Syysrapsin CL-lajikkeilla on käytettävissä imatsamoksi + kvinmerakki -tehoaineita sisältävä valmiste (Cleravo + kiinnite). Tarkemmat tiedot valmisteiden käytöstä on syytä tarkistaa myyntipäällysteksteistä (www.kemidigi.fi). Keväällä valmisteiden teho voi kuitenkin jäädä heikoksi, koska talvehtineet rikkakasvit ovat silloin jo melko suuria.
Jos jääntiviljan torjunta syysrapsilta on jäänyt syksyllä tekemättä tai epäonnistunut, on suositeltavaa tehdä se keväällä. Erityistä huomiota torjuntaan tulee kiinnittää, jos esikasvina on ollut syysvilja tai kumina. Vilja tai kumina syysrapsin seassa voi heikentää sadon laatua merkittävästi.
Kasvitautien torjunta
Syysrapsille suositellaan kuivamädän torjuntaa syksyllä metkonatsolia tai tebukontsolia sisältävillä valmisteilla, joilla on myös kasvunsäädevaikutusta. Syksyinen ruiskutus tehdään, kun kasvustot ovat 4–8 lehtiasteella, ja se vaikuttaa kasvupisteen pysymiseen maan pinnan läheisyydessä. Kasvupisteen pysyminen alhaalla edistää talvehtimista ja vähentää pakkasvaurioita. Mikäli syksy jatkuu lämpimänä pitkään ja kasvustot ovat reheviä, torjunta voidaan toistaa.
Hyväksyttyjä valmisteita kuivamädän torjuntaan − ja samalla siis kasvunsäätöön − syksyllä ovat: Folicur Xpert, Juventus, Artina, Plexeo, Orius, Prosaro ja Revyona. Tiedot kannattaa varmistaa kasvinsuojeluainerekisteristä (www.kemidigi.fi) ja huomioida käyttömäärät, esimerkiksi Oriuksen käyttömäärä syksyllä on 0,875 l/ha.
Syysöljykasveilla pahkahomeen esiintymisriski on usein kevätöljykasveja pienempi. Torjunta kannattaa tehdä, jos pahkahometta on havaittu aiemmin, sääolosuhteet ennen kukintaa ovat olleet sateisia, kasvustot ovat tiheitä ja reheviä, ja sato-odotukset ovat korkeita. Syysöljykasvit kukkivat jo toukokuussa, ja silloin on usein vielä liian kuivaa, jotta maassa olevat pahkat alkaisivat itää ja tuottaa itiöitä. Lisäksi on huomioitava, että pahkahomeen torjunta voi lisätä kasvuston viherryttämisvaikutusta niin että varret säilyvät vihreinä pitkään, mikä vaikeuttaa puintia.
Möhöjuuren lisääntymisen estämiseksi öljykasveja ei tule viljellä samalla lohkolla useammin kuin viiden vuoden välein.
Tuhoeläinten hallinta
Kirpoista ei yleensä ole haittaa loppukesästä syysöljykasvien taimettumisvaiheessa. Syysöljykasvilohkoille voi tulla kirppojen kesän toisen sukupolven yksilöitä, jos syksy on lämmin pitkään ja kuiva. Kirppoja voi olla paljon erityisesti, jos uusi perustettu syysöljykasvilohko sijaitsee kevätöljykasvilohkon vieressä. Kirpat aiheuttavat kuitenkin harvoin merkittäviä syöntivioituksia syksyllä.
Rapsikärsäkkäät ja kaalikoin toukat ovat satunnaisia tuholaisia syksyllä syysöljykasvustoissa, ja aiheuttavat lähinnä lehtiin syöntivioituksia, joiden merkitys jää usein vähäiseksi. Sen sijaan rapsipistiäisen ja kaalikoin toukista voi olla enemmän haittaa.
Viime vuosina etenkin rapsipistiäisen kesän toinen sukupolvi on ollut vitsaus taimettuvissa syysrypsi- ja rapsikasvustoissa syksyn jatkuessa lämpimänä pitkään. Syysrypsi näyttää olevan houkuttelevampi pistiäistoukille kuin syysrapsi. Usein rapsipistiäisen riski on suurin aikaisissa kylvöksissä, mutta esiintymät voivat olla hyvin paikallisia. Aikuinen rapsipistiäinen on 1 cm pituinen oranssi kärpänen, jolla on mustat vinoneliöt niskassa. Se lentää aktiivisesti aurinkoisina ja lämpiminä päivinä ja munii nuoriin kasveihin. Toukat kehittyvät viikossa. Alussa ne ovat pieniä, harmaan vihertäviä toukkia lehtien alapinnoilla ja vaikeita havaita. Kasvaessaan ne muuttuvat tummiksi, selväksi havaittaviksi toukiksi, jotka syövät ahnaasti lehtiä. Jos toukkia on paljon, voivat ne kaluta öljykasvien taimet rangoiksi parissa päivässä. Tuhoja esiintyy usein laikuittain, vain osalla peltoa.
Kasvit ovat herkkiä rapsipistiäistoukan vioitukselle etenkin aikaisessa kehitysvaiheessa, kun ensimmäinen kasvulehti kehittyy. Myöhemmissä kasvuvaiheissa kasvit voivat palautua syöntivioituksista ja kasvattaa uusia lehtiä. Jos kasvustoissa näkee lentelevän runsaasti aikuisia pistiäisiä, toukkia ilmaantuu ja tilanne näyttää uhkaavalta, on hyvä harkita torjuntaa. Torjunta kohdistetaan toukkiin ja suuntaa antava torjuntakynnys on yksi toukka taimea kohden. Torjunnasta ei ole vakiintunutta suositusta ja ainoa juuri rapsipistiäisen torjuntaan hyväksytty valmiste on Cyperkill 500 EC. Jos lohkolla on muita tuholaisia, kuten kirppoja tai rapsikärsäkkäitä, on mahdollista käyttää myös muita valmisteita, kuten Mavrik ja Nexide CS. Torjunnat on hyvä keskittää samaan käsittelyyn, jotta vältetään haittavaikutukset hyötyeliöihin.
Lue lisää rapsipistiäisestä ja sen ennakoivasta hallinnasta: https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/79d8d980-f8e9-49fe-b7b8-4080a60cfd8b/content
Etanat voivat vikuuttaa taimettuvia syysöljykasveja pahoin. Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että etanoiden torjunnasta tulee huolehtia syysöljykasvikylvöksillä säännöllisesti lohkosta, esikasvista tai säätilasta riippumatta. Viljelykokemusten mukaan kannattaa käsitellä koko lohko, eikä vain reuna-alueet, varsinkin, jos esikasvi tuo etanapainetta. Etanoiden torjunta tehdään rautafosfaattivalmisteilla (Ironmax pro, Sluxx HP), levittämällä rakeet heti kylvön jälkeen tai parin päivän sisällä. Etanatilannetta voi tarkkailla asettamalla maan pinnalle laudan tai märän säkin, joiden alle vähän lesettä, ja tarkistamalla aamuisin ansassa esiintyvien etanoiden lukumäärän. Nurmen jälkeistä suorakylvöä ei suositella etanariskin takia. Myös kokkareinen maan pinta houkuttelee etanoita. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkoilla, joilla etanoita esiintyy runsaasti. Kyntö vähentää tehokkaasti etanoita.
Peurat, kauriit ja hirvet sekä valkoposkihanhet ja joutsenet ovat lisääntyviä vitsauksia, ja ne voivat syödä syysöljykasvien taimia ennen lumen tuloa, varsinkin jos pellot sijaitsevat niiden kulku- tai muuttoreittien varsilla. Niiden torjumiseksi ei ole juurikaan tehokkaita keinoja. Eläinten karkottamiseen voi käyttää mm. lippusiimoja eläinten kulkureiteillä. Hirvieläimille on kokeiltu Trico-karkoitetta vaihtelevin tuloksin, ja se vaatii usein uusintakäsittelyjä. Syysrypsin perustaminen edellisen viljan sänkeen saattaa myös hillitä ja häiritä syöntiä eikä rypsillä riski kasvupisteen nousemiseksi liian ylös sängen takia ole suuri.
Keväällä syysöljykasveilla ei ole kirppaongelmia, koska kasvustot ovat jo isoja. Rapsikuoriaisongelmia on myös vähemmän kuin kevätöljykasveilla, mutta niitä voi olla ongelmaksi asti alueilla, joilla syysöljykasveja on viljelty pidempään. Näillä alueilla rapsikuoriaiskannat ovat alkaneet esiintymään kasvustoissa varhain, usein jo heti toukokuun puolivälissä. Tällöin rapsikuoriaisia tulee tarkkailla ajoissa, koska syysrapsin nuput muodostuvat jo toukokuun alussa. Mahdollinen torjunta tehdään vasta torjuntakynnyksen ylityttyä. Syysöljykasvien torjuntakynnykset ovat korkeammat kuin kevätöljykasveilla: aikaisessa nuppuvaiheessa on 2–3 kuoriaista/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukinnan alkua 5–6 kuoriaista/kasvi.
Myöhemmin kasvukaudella rapsikärsäkkään, litusääsken ja kaalikoin esiintymistä tulee myös seurata ja tehdä torjuntaa tarvittaessa. Näiden tuholaisten aiheuttamat ongelmat ovat syysöljykasveilla kuitenkin vähäisemmät kuin kevätöljykasveilla.
Valmistuvat lidut houkuttelevat joskus lintuparvia, jotka voivat tehdä pahaa tuhoa kasvustoissa. Lintuparvet voivat siirtyä syysrypsiltä syysrapsille ja sieltä edelleen kevätöljykasveille, jos alueella on esiintynyt lintuongelmaa. Linnut nokkivat lidut auki, jolloin siemensato varisee ennenaikaisesti peltoon. Lintujen karkotukseen voi kokeilla haukkaleijoja.