– Kevätrypsin ja -rapsin rikkakasvien torjunta

Rikkakasvit kilpailevat öljykasvien kanssa valosta, vedestä ja ravinteista ja alentavat näin viljelykasvin satoa. Lisäksi rikkakasvien siemenet heikentävät sadon laatua, mikä on ongelma etenkin rypsillä ja rapsilla, joiden pienikokoinen pyöreä siemen on usein samankokoinen kuin rikkakasvien siemenet. Rikkakasvien siementen lajittelu sadon seasta on hankalaa, jopa mahdotonta. Rikkakasveista etenkin mataran ja jauhosavikan siemenet ovat suunnilleen samankokoiset kuin rypsillä ja rapsilla, ja niistä on haittaa sadon jatkojalostuksessa.  Matara ja jauhosavikka ovat myös erittäin tehokkaita kilpailijoita kasvustossa, joten niiden torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Rikkakasvipainetta voidaan pienentää ennen kylvöä muokkauksella. Myöhästettyä kylvöä voidaan käyttää etenkin lyhyen kasvuajan kevätrypsilajikkeiden rikkakasvien torjuntaan sekä multamailla, joilla rikkakasvihaasteet ovat muita maalajeja isommat. Siinä aikaisella äestyksellä tuhotaan talvehtineet rikkakasvit ja edistetään kevätitoisten rikkakasvien taimettumista. Viikon-parin päästä tehtävällä kylvömuokkauksella tuhotaan juuri taimettuneet siemenrikkakasvit. Menetelmä soveltuu parhaiten hikeville maille ja luonnostaan aikaisin taimettuviin lajeihin kuten pillikkeisiin ja savikkaan. Myöhästetty kylvö vähentää näin rypsin kylvön jälkeen taimettuvien siemenrikkakasvien määrää. Lisäksi lämpimään maahan kylvetyn rypsin kehitys on nopeaa ja kirppavaara on yleensä aikaista kylvöä pienempi, joten rypsille saadaan kilpailuetua rikkakasveja vastaan. Pitkän kasvuajan vaativilla rypsi- ja rapsilajikkeilla myöhästetty kylvö aiheuttaa kuitenkin riskin sadonkorjuun viivästymisestä liiaksi.

Kasvukaudella leveälehtisten ja heinämäisten rikkakasvien torjunta kasvustosta on mahdollista kemiallisella torjunnalla. Koska rypsi ja rapsi ovat kaksisirkkaisia (samoin kuin useimmat rikkakasvit), viljoilla käytettävät herbisidit eivät sovellu rypsille ja rapsille, vaan niillä on käytettävä kokonaan eri aineita.

Ennen kuin rypsi- ja rapsipelloille mennään ruiskuttamaan, tulee huolehtia kasvinsuojeluruiskun huolellisesta pesusta. Lähes kaikki viljojen herbisidien, erityisesti pienannosaineiden jäämät ruiskussa tappavat rypsin ja rapsin. Viljojen ruiskutuksen jälkeen ruisku tulee pestä huolellisesti tehokkaalla ruiskunpesuaineella. Myös viljapeltojen rikkaruiskutusten tuulikulkeumien estämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tavanomaisessa viljelyssä rypsin ja rapsin rikkakasvit torjutaan yleensä kemiallisesti, ja mekaanista rikkakasvien torjuntaa käytetään pääasiassa vain luomutuotannossa. Mekaaninen rikkakasvien torjunta on kuitenkin varteenotettava keino myös tavanomaisessa tuotannossa joko kemiallisen torjunnan sijaan tai sitä täydentämään. Mekaaninen torjunta sopii erityisen hyvin, kun käytetty riviväli on tavanomaista isompi, 25 tai 37,5 cm.

Rypsillä ja rapsilla yleiset maavaikutteiset herbisidit tehoavat heikosti kuivassa tai hyvin multavassa maassa, ja erityisesti silloin harauksella voidaan saada kemiallista torjuntaa parempi tulos. Rikkakasvit ovat tehokkaasti harattavissa esimerkiksi sokerijuurikasharalla, mutta silloin rivivälin tulee olla esimerkiksi 37,5 cm (kylvö normaalin kylvökoneen joka kolmannella vantaalla). Haraus voidaan tehdä useaan kertaan, noin rypsin/rapsin 2–4 lehtiasteelta aina kukkavarren kasvun alkuun saakka. Paras torjuntatulos saadaan, kun rikkakasvit ovat hyvin pieniä (sirkkalehtiasteelta 2-lehtiasteelle), ja harattaessa sekä sen jälkeen on kuivaa.

Taulukko 3. Kevätrypsin ja -rapsin siemenrikkakasvien torjuntaan vuonna 2026 käytettävissä olevat herbisidivalmisteet on listattu alla olevaan taulukkoon. Lisäksi markkinoilla voi olla näiden valmisteiden rinnakkaistuontivalmisteita. Ajantasaiset valmisteet ja niiden käyttöohjeet on syytä tarkistaa aina kasvinsuojeluainerekisteristä (www.kemidigi.fi).

Valmiste	Käyttöajankohta
Devrinol 450 SC	Käyttö ennen kylvöä.
Conaxis	Vain kevätrapsille. Kylvön jälkeen ennen taimettumista.
Butisan S	Kylvön jälkeen ennen taimettumista 8-lehtiasteelle.
Cloud	Käyttö ennen rypsin/rapsin taimettumista tai viimeistään niiden 3-lehtiasteella.
Clentiga + Dash-kiinnite	Vain CL-lajikkeille. Käyttö sirkkalehtiasteelta 4-lehtiasteelle.
Galera + Dassoil-kiinnite	Käyttö viimeistään rypsin/rapsin 2–4 -lehtiasteella.
Tanaris	Vain kevätrapsille. Taimettumisen jälkeen enintään 8-lehtiasteelle.

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjuntaan markkinoilla olevista valmisteista Devrinol 450 SC (napropamidi) tehoaa rikkakasveihin vain maan kautta. Se ruiskutetaan ja muokataan samana päivänä maahan 2–6 cm syvyyteen, juuri ennen kylvöä. Multaville maille valmistetta ei suositella, koska tehoaine sitoutuu orgaaniseen ainekseen ja aine on käytännössä tehoton, jos humusta on yli 8–10 %. Butisan ja Cloud -valmisteilla (metatsaklori, kvinmerakki) torjuntakäsittely voidaan tehdä ennen rypsin ja rapsin taimettumista tai taimettumisen jälkeen viimeistään rikkakasvien 2–4 lehtiasteella. Metatsaklori tehoaa sekä maan että lehtien kautta, ja maavaikutus riippuu hyvin voimakkaasti maalajista ja maan kosteudesta. Metatsaklorin teho on paras vähämultaisilla kevyillä mailla, joilla ne voivatkin aiheuttaa myös rypsille ja rapsille vioitusriskin, erityisesti kosteassa maassa. Vioitusriski on samantasoinen kaikilla metatsakloria sisältävillä valmisteilla. Savimailla metatsaklorin vaikutus viljelykasviin ja rikkakasveihin on keskimääräinen ja multavilla mailla heikko. Multavilla mailla teho perustuu vain lehtivaikutukseen, jolloin tehoa saadaan vain rikkakasvien taimetuttua.

Galera (klopyralidi + pikloraami) tehoaa vain lehtien kautta ja sen käyttöajankohta on viimeistään rypsin ja rapsin 2–4 lehtiasteella, mistä on pidettävä ehdottomasti kiinni. Myöhästynyt ruiskutus rypsin tai rapsin kukkavarren pituuskasvun alettua voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Lisäksi on huomioitava, että Galeraa ei suositella tankkiseoksiin.

Imatsamoksia (Clentiga) sisältävien valmisteiden käytössä on huomioitava, että niitä voidaan käyttää ainoastaan Clearfield™ (CL) rypsi- ja rapsilajikkeilla, jotka on jalostettu kestämään imatsamoksia (esimerkiksi kevätrypsi Aurea CL, kevätrapsi Cebra CL). Muilla rypsi- ja rapsilajikkeilla valmisteen käyttö johtaa kasvuston tuhoutumiseen, sillä rypsi ja rapsi eivät luonnostaan kestä imatsamoksia. Imatsamoksin teho on hyvä useimpiin siemenrikkalajeihin jopa 4–6 lehtiasteelle saakka. Ne tehoavat melko hyvin myös juolavehnään, hukkakauraan ja jääntiviljaan.

Soveltuvan kasvinsuojeluaineen ja sen käyttöajankohdan valinnassa tulee huomioida myös rypsin ja rapsin sekä rikkakasvien kasvuasteen lisäksi lohkon rikkakasvilajisto. Ajantasaiset ohjeet valmisteiden käytöstä on hyvä tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä https://www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku.  

Heinämäisten rikkakasvien torjunta

Hukkakauran ja muiden heinämäisten rikkakasvien torjuntaan rypsillä ja rapsilla on käytettävissä useita tehokkaita valikoivia torjunta-aineita. Hyväksytyt tehoaineet (valmiste-esimerkkejä suluissa) ovat propakvitsafoppi (Agil 100 EC), sykloksidiimi (Focus Ultra, Stratos Ultra), kvitsalofoppi-P-etyyli (Targa Super 5 EC, Nervure, Pilot), fluatsifoppi-P-etyyli (Fusilade Max) ja kletodiimi (Select Plus). Lähes kaikilla näillä valmisteilla on huomioitava pitkät varoajat, yleensä 90 vrk. Käytännössä se tarkoittaa ruiskutusta ennen kukkavarren kasvua, mikä on viisasta senkin vuoksi, ettei rypsi tai rapsi peitä rikkaheiniä alleen. Optimaalista tehoa tavoiteltaessa juolavehnä tulisi ruiskutettaessa olla 4–6 lehtiasteella ja hukkakaura pensomisen lopulla. Lämmin ja kostea ilma (suhteellinen ilmankosteus yli 70 %) ruiskutettaessa takaa hyvän tehon. Kylänurmikkaan eivät muut valmisteet kuin Select Plus tehoa.

Rikkakananhirssin torjunta

Rikkakananhirssin ja myös viherpantaheinän torjunnassa on tärkeä olla ajoissa, tarkkailla kasvustoja ja tehdä kitkentä juurineen heti, kun yksittäisiä, ensimmäisiä havaintoja on näistä rikoista. Jos leviämistä on jo ehtinyt tapahtua, paras keino torjuntaan on avokesannointi. Muokkausta ja niittämistä ei suositella, koska ne säilövät siemenet maahan pitkäksi aikaa tai levittävät niitä ympäristöönsä. Kun saastunta on vielä hallinnassa, kemiallinen torjunta tulisi tehdä mahdollisimman myöhään käyttösuositusten rajoissa. Öljykasveista torjunnan voi tehdä seuraavilla valmisteilla: Agil 100 EC, Zetrola, Focus Ultra, Stratos Ultra, Fusilade Max ja Targa Super 5 SC. Käytössä on hyvä vuorotella eri vaikutustavan aineita resistenssin kehittymisen ehkäisemiseksi. Kemiallisen torjunnan jälkeen on tarkkailua syytä jatkaa.

Lisätietoja rikkakananhirssistä ja viherpantaheinästä ja niiden torjunnasta: https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/uutiset/ajankohtaista-kasvinterveydesta/tunnista-ja-torju-rikkakananhirssi-ja-viherpantaheina/

Ohdakkeen ja valvatin torjunta

Rypsi- ja rapsikasvustoista on mahdollista torjua ohdaketta, valvattia ja saunakukkaa klopyralidia sisältävällä Cliophar 600 SL-valmisteella. Torjunta tehdään ohdakkeen ollessa noin 20 cm ja valvatin 6–8 lehtiasteella kuitenkin viimeistään ennen rypsin/rapsin kukinnon muodostumista (kasvuaste 50). Ohdake ja valvatti voidaan torjua myös jo edeltävältä kasvilta edellisenä vuonna glyfosaattivalmisteilla.

Herbisidit viljelykierrossa

Jos öljykasveilla on käytetty rikkakasvien torjuntaan Galera tai Devrinol -valmisteita, suositellaan kyntöä ennen seuraavan kasvin kylvöä. Clearfield-rypsi- ja rapsilajikkeiden osalta on huomioitava, että niiden jääntikasvit kestävät useampia viljojen pienannosaineita, jotka kuuluvat CL-lajikkeilla käytettävän imatsamoksin kanssa samaan ALS-estäjä
-vaikutustaparyhmään. Siksi Clearfield -rypsin tai rapsin jälkeen rikkakasvit kannattaa torjua viljoilta muilla aineilla kuin pienannosaineilla, esimerkiksi fenoksihapoilla tai niiden seoksilla.