3. Miten viljelen syysrypsiä ja -rapsia?

Syysöljykasvien, syysrypsin ja -rapsin, satopotentiaali on selvästi kevätmuotoisia isompi ja niiden kasvua eivät kuivat keväät häiritse niin paljon kuin kevätkylvöisiä viljelykasveja. Syysöljykasvit keräävät ravinteita talteen syksyllä ja tuovat talviaikaista vihreää kasvipeitettä. Syysöljykasvien tuholaisriskit, kuten kirpat ja rapsikuoriainen, ovat myös selvästi kevätöljykasveja pienemmät. Syysöljykasvien esikasviarvo on hyvä ja sen vahva paalujuuri muokkaa ja huokoistaa maata parantaen sen rakennetta. Syysöljykasvien viljelyssä talvehtimisen onnistuminen tuo kuitenkin epävarmuutta. Haittoja ovat myös syksyn tuholaispaineet, kuten etanat, rapsipistiäiset ja hirvieläimet. Viljelykokeiden myötä tietotaito syysöljykasvien viljelytekniikasta on kuitenkin karttunut hyvin, mikä on parantanut syysöljykasvien satojen onnistumisia.

Syysrypsin viljelyllä on Suomessa pitkät perinteet 1950-luvulta lähtien, mutta 1970-luvulla markkinoille tulleet uudet kevätrypsilajikkeet (ns. 00-lajikkeet, alhainen glukosinolaatti- ja erukahappopitoisuudet) syrjäyttivät syysrypsin, ja syysrypsin viljely lähti uudestaan lisääntymään vasta 2000-luvulla. Syysrypsin viljelyala on viime vuosina ollut 2 000–4 000 hehtaaria. Syysrypsiä viljellään erityisesti luomussa.

Syysrapsia viljellään tällä hetkellä noin 1 000 hehtaarin alalla, mutta ala on ollut joinakin vuosina paljon isompikin riippuen syyskylvöjen onnistumisesta. Syysrapsin satopotentiaali on syysrypsiä suurempi ja onnistuessaan sekä syysrypsin että -rapsin sadot ovat selvästi kevätrypsin ja -rapsin satoja suurempia. Parhaista syysrapsikasvustoista on korjattu viiden tonnin hehtaarisatoja Suomessa.

Kiinnostus syysrapsin viljelyyn on viime vuosina ollut suurta ja uusia lajikkeita on tullut viljelijöiden käyttöön. Syysrapsia viljellään laajasti Baltian maissa ja Euroopassa, joissa se onkin pääasiallinen öljykasvi. Myös Ruotsissa syysrapsi on vallitseva öljykasvi, ja viime vuosina sen kylvöala on ollut yli 100 000 hehtaaria.