1.  Kevätrypsin ja -rapsin tuotannon kannattavuus

Rypsin ja rapsin tuotannon kannattavuuteen vaikuttavat eniten sadon onnistuminen, sadosta saatu hinta sekä viljelyn kustannukset. Viime vuosina kevätöljykasvien viljelyssä on ollut mm. suuria tuholaisongelmia, jotka ovat verottaneet satotasoja. Etenkin kevätrapsin viljely on ollut pahemmissa vaikeuksissa kuin kevätrypsin, mikä on näkynyt taloudellisen tuloksen suurempana vaihteluna rapsilla. Huolimatta näistä viljelyhaasteista kevätrypsillä ja -rapsilla on kuitenkin päästy kevätviljoihin nähden joko samaan tai parempaan taloudelliseen tulokseen ProAgria Lohkotietopankin viljelyn kehittämisryhmien tuotantokustannuslaskelmien tulosten perusteella. Viimeisen 6 vuoden, 2019–2024, aikana kevätrypsin ja -rapsin taloudellinen tulos on ollut keskimäärin noin 65 euroa hehtaarilta parempi kuin kevätviljoilla (Kuva 1). Kevätrapsin tulos puolestaan on ollut noin 80 euroa hehtaarilta kevätrypsiä parempi. Syysöljykasvien taloudellisia laskelmia ei ole ollut vielä riittävästi aineistossa tulosten esittämiseksi.

Kuva 1. Kevätrypsin ja -rapsin viljelyn taloudellinen tulos on ollut viimeisen 6 vuoden aikana noin 65 euroa hehtaarilta parempi kuin kevätviljoilla keskimäärin. Lisäksi kevätrapsin tulos on ollut noin 80 euroa hehtaarilta kevätrypsiä parempi, vaikkakin sen tulos on vaihdellut vuosien välillä paljon. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2025. Taloudellisena tunnuslukuna on kate A, joka saadaan, kun viljelyn satotuotoista ja tuista vähennetään pois muuttuvat kustannukset, kuten kylvösiemen-, lannoitus-, kasvinsuojelu– ja polttoainekulut.

Öljykasvien ja viljojen välinen hintasuhde määrittää näiden kasvien keskinäisen kannattavuuden. Hintasuhteen ollessa yli 2, öljykasvien viljely on viljoja kannattavampaa. Tämä edellyttää luonnollisesti, että päästään keskimääräisiin satotasoihin. Jos öljykasvien sato jää keskimääräisestä, hintasuhteen tulisi olla yli 2,5. Viimeisen 10 vuoden aikana (2015–2024) toteutuneiden myyntihintojen perusteella hintasuhde on ollut seitsemänä vuotena 10:stä yli 2, ja kolmena vuonna 2,5 tai yli (Kuva 2).

Kuva 2. Öljykasvien ja viljojen välinen hintasuhde määrittää näiden kasvien keskinäisen kannattavuuden. Hintasuhteen ollessa yli 2, öljykasvien viljely on viljoja kannattavampaa, mutta se edellyttää, että sadossa onnistutaan vähintään keskimääräisesti. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2025.

Vuosien 2019–2024 aikana kevätrypsin hehtaarisato on ollut ProAgrian Lohkotietopankin talouslaskelmien mukaan keskimäärin 1 460 kiloa ja kevätrapsin 1 600 kiloa. Viljelyssä onnistuminen vaihtelee kuitenkin paljon tilojen välillä. Taloudelliselta tulokseltaan paras neljännes on Lohkotietopankin mukaan yltänyt kevätrypsillä 1 850 kilon ja kevätrapsilla 2 150 kilon hehtaarisatoihin.

Kevätrypsin viljelyn muuttuvat kustannukset ovat tuotantokustannuslaskelmissa olleet kevätviljoja noin 70 euroa ja kevätrapsin noin 30 euroa hehtaarilta pienemmät (Kuva 3). Kustannuksista erityisesti siemenkustannus ja muut muuttuvat kustannuserät, joita ovat muun muassa kuivauskulut, olivat kevätrypsillä ja -rapsilla kevätviljoja pienemmät, mutta vastaavasti kasvinsuojelukustannukset kevätviljoja suuremmat.

Kuva 3. Kevätrypsin viljelyn kustannukset olivat noin 70euroa ja kevätrapsin 30 euroa hehtaarilta pienemmät verrattuna kevätviljoihin vuoden 2024 laskelmien. Erityisesti siemenkustannus ja muut muuttuvat kustannuserät, joita ovat muun muassa kuivauskulut, olivat kevätviljoja pienemmät, mutta vastaavasti kasvinsuojelukustannus oli kevätviljoja suurempi. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2025.

Kannattavuudeltaan paras neljännes on usein tuottanut myös parhaan sadon ja joskus jopa pienemmillä muuttuvilla kustannuksilla kuin heikoin neljännes (Kuvat 4 ja 5). Tämä osoittaa, että hyvään satoon pyrkiminen on taloudellisesti kannattavaa, ja toisaalta, että sadon onnistuminen riippuu muistakin tekijöistä kuin tuotantopanosten käytöstä, esimerkiksi maan kasvukunnosta. Markkinahintojen vaihdellessa toteutunut myyntihinta on alkanut näytellä myös merkittävää roolia taloudellisessa lopputuloksessa. Kannattavuudeltaan paras neljännes on pääsääntöisesti saanut parhaan myyntihinnan sadosta. Paras neljännes on pystynyt pitämään kurissa erityisesti konekustannukset. Mikäli konekalusto on mitoitettu oikein tuotantoon nähden ja toisaalta tilayhteistyön, yhteishankintojen tai urakoinnin mahdollisuuksia on voitu hyödyntää, saadaan konekustannukset pidettyä hallinnassa. Lannoitteiden lisääntynyt hintavaihtelu on näkynyt siten, että lannoitekustannuksissa voi olla suuria eroja tilojen välillä riippuen lannoitteiden hankinta-ajankohdasta.

Kuva 4. Kevätrypsin ja -rapsin taloudellinen tulos suhteessa satoon eri neljänneksissä ja keskimäärin vuosien 2019–24 aikana. Nettovoiton mukaan parhain neljännes on saanut selvästi paremman hehtaarisadon ja myyntihinnan kuin heikoin neljännes, erityisesti kevätrapsilla. Sato pylväinä vasemmalla akselilla, nettovoitto tai –tappio sekä saatu myyntihinta käyrinä oikealla akselilla. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2025. Nettovoitto tai -tappio on talouden tunnusluku, jossa satotuotoista ja tuista on vähennetty kaikki kustannukset, niin muuttuvat, työ-, kiinteät kuin pellon kustannukset.

Kuva 5. Kevätrypsin ja -rapsin kokonaiskustannukset eri neljänneksissä ja keskimäärin vuosien 2019–24 aikana. Nettovoiton mukaan parhaimmalla neljänneksellä on pääsääntöiset pienemmät kustannukset kaikissa kustannuserissä kuin heikoimmalla neljänneksellä. Myös muuttuvat kustannukset ovat parhaalla neljänneksellä heikointa pienemmät, vaikka niillä satotaso on kuvan 4 mukaan selvästi parempi. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2025.

Rypsi ja rapsi ovat taloudellisesti kannattavia viljelykierrossa

Öljykasvit soveltuvat hyvin viljatilojen viljelykiertoon. Ne katkaisevat viljojen tautien elinkiertoa ja vähentävät siten tautien torjuntatarvetta. Lisäksi viljat ovat hyviä välikasveja öljykasveille, jotka vaativat vähintään viiden vuoden viljelykierron. Öljykasveja ei siis tule viljellä samalla lohkolla useammin kuin joka 5. vuosi erityisesti möhöjuuri- ja pahkahomeriskien, mutta myös muiden kasvintuhoojien hallinnan takia. Öljykasvien hyvä esikasviarvo viljoille on osoitettu useissa tutkimuksissa. ProAgria Lohkotietopankin mukaan öljykasvien esikasviarvo on ollut +130 kg/ha (Kuva 6). Öljykasvit muokkaavat maata syvälle kasvavalla paalujuurellaan, mikä näkyy hyötynä seuraavalle kasville. On kuitenkin huomioitava, että vaikka rypsillä ja rapsilla on syvälle juurtuva paalujuuri, se ei pysty kasvamaan tiivistyneellä maalla, vaan vaatii hyväkuntoisen peltolohkon.

Kuva 6. Öljykasvien, rypsin ja rapsin, esikasviarvo viljoille (esimerkkinä tässä kevätvehnä) on ollut keskimäärin +130 kg/ha ProAgria Lohkotietopankin vuosien 2008–2024 aineistojen mukaan. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2025.