Lannoitus ja kalkitus
Tuottaakseen hyvän sadon öljykasvit tarvitsevat riittävän suuren ja monipuolisen lannoituksen. Tasapainoinen lannoitus on öljykasveille vielä tärkeämpää kuin viljoille, sillä siemenessä on niukasti vararavintoa. Öljykasvit ovat viljoja herkempiä ravinnepuutoksille. Typen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota rikin, fosforin, kaliumin, mangaanin ja boorin riittävyyteen. Lannoitus voidaan tehdä kylvön yhteydessä kerralla, tai se voidaan jakaa kahteen tai useampaan kertaan.
Kalkitus parantaa kasveille käyttökelpoisten ravinteiden saatavuutta, mikä näkyy sadon määrässä ja laadussa. Kalkitus parantaa myös maan rakennetta erityisesti savi- ja hiesumailla. Kalkitus kannattaa aina perustaa voimassaolevaan viljavuustutkimukseen.
Öljykasvilohkon pH:n tulisi olla vähintään tyydyttävällä tasolla. Mailla, joiden pH on luokassa hyvä tai parempi, on syytä varmistaa hiventen riittävyys. Maan korkea pH vähentää möhöjuuririskiä.
Kuva 1. Rypsisadon (2000 kg/ha) ottama ravinnemäärä sekä sadon mukana poistuvien ja maahan kasvinjätteissä palautuvien ravinteiden määrä. Kuvan lähde: Öljykasvinviljelijän opas, julkaisijat MTK ja Öljynpuristamoyhdistys
Kylvölannoitus
Öljykasvit tarvitsevat kaikkia ravinteita heti itämisestä lähtien. Viljelykierrossa öljykasveille kannattaa käyttää fosforia mahdollisimman paljon, fosforitasausta hyväksikäyttäen. Fosfori on kasvin energiaa ja se edesauttaa nopeaa taimettumista ja kasvua myös viileinä keväinä. Fosforilannoitusta voidaan tarkentaa lohkokohtaisesti esim. starttiravinteella. Fosforin satotasokorjaus voidaan tehdä myös öljykasveille viljojen satotasojen pohjalta.
Kylvölannoitteen valinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että kasvusto saa riittävästi fosforia, kaliumia ja booria kehittyäkseen vahvaksi ja terveeksi. Öljykasvit tarvitsevat rikkiä enemmän kuin viljat, jokaista 5 typpikiloa kohden pitää antaa 1 kilo rikkiä. Uudet kevätrapsilajikkeet hyödyntämät annetut ravinteet tehokkaasti. Kokeissa niiden satotaso on noussut yli 200 typpikilon lannoitustasoilla.
Suuri öljykasvisato edellyttää aina riittävää typpilannoitusta. Satotasoon vaikuttaa oleellisesti kasvukauden aikainen sää. Kotkaniemen tutkimusasemalla saatiin kosteusolosuhteiltaan hyvänä vuotena 1000–1500 kg suuremmat hehtaarisadot kuin kuivana vuotena (kuva 2). Kasvinsuojelun epäonnistuminen voi pienentää huomattavasti odotettavissa olevaa satoa.
Kuva 2. Lannoituksen vaikutus rypsin ja rapsin satoon sääoloiltaan erilaisina vuosina. Vuonna 2011 kesä-heinäkuun sademäärä oli yli 140 mm ja vuonna 2010 alle 60 mm. Lannoitteena YaraMila Pellon Y1. Lähde: Yara Suomi, Kotkaniemen tutkimusasema Lannoituksen vaikutus rypsin ja rapsin satoon sääoloiltaan erilaisina vuosina. Vuonna 2011 kesä-heinäkuun sademäärä oli yli 140 mm ja vuonna 2010 alle 60 mm. Lannoitteena YaraMila Pellon Y1. Lähde: Yara Suomi, Kotkaniemen tutkimusasema
Jaettu lannoitus ja lisälannoitustarve
Jaettaessa lannoitus annetaan kylvön yhteydessä 2/3 typestä käyttäen lohkolle sopivaa NPKS -lannoitetta. Loput typestä annetaan ruusukevaiheessa varmistaen, että lannoite sisältää sekä typpeä että rikkiä. Jakamalla lannoitus voidaan optimoida vuotuisen sadon tarvitsema ravinnemäärä. Kasvuston ollessa heikko tai kasvuolosuhteiden ollessa huonot, voidaan kasvukauden aikaista lisälannoitusta pienentää tai siitä voidaan kokonaan luopua. Uusien lajikkeiden korkea satopotentiaali kannattaa huomioida lannoitusta ja lisälannoitustarvetta suunnitellessa hyvinä kasvukausina.
Lehtilannoitus
Voimakkaimman kasvun aikaan, 4-lehtiasteen ja kukinnan välillä, kasvuston ravinteiden saantia voidaan tehostaa lehtilannoituksin. Öljykasveille on kehitetty lehtilannoitteita, jotka huomioivat niiden erityistarpeet ravinteiden suhteen.
Öljykasvien lehtilannoitteessa pitää olla hivenravinteista ainakin booria, mangaania ja molybdeeniä. Lehtilannoitus kannattaa tehdä yhdessä tuholaistorjuntojen kanssa levityskustannuksen minimoimiseksi. Lehtilannoituksella annetut hivenravinteet parantavat kasvua ja kukintaa lisäksi rikki parantaa typen käytön hyötysuhdetta.
Ravinteiden merkitys öljykasvien sadonmuodostuksessa
Typpilannoitusta suunniteltaessa kannattaa huomioida, että apilattoman heinänurmen jälkeen maasta vapautuu vähemmän typpeä kuin muiden esikasvien jälkeen samoin, jos edellisen sadon suuri olkimassa on muokattu maahan. Ympäristökorvauksen sallimilla typpilannoitusmäärillä ei käytännössä ole vaikutusta öljypitoisuuteen. Nykyisten öljykasvilajikkeiden sato nousee vielä yli 200 kg/ha typpilannoitustasoilla.
Fosfori tehostaa muiden ravinteiden käyttöä. Typen ja muiden ravinteiden täysipainoinen hyväksikäyttö heti kasvukauden alusta lähtien edellyttää riittävää fosforin saantia. Erityisen haastavia ovat viileät jaksot. Fosforilla on tärkeä merkitys siementaimen ja juurten kehittymiselle. Fosfori toimii myös solujen energianlähteenä. Kasvukaudella fosforin puute ilmenee heikompana kasvuna.
Kaliumia kasvusto sitoo paljon kesän aikana, vaikka siemensadossa poistuva kaliumin määrä on pieni. Kaliumlannoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota karkeilla mailla ja lohkoilla, joiden kaliumluku on punaisella. Kalium parantaa kasvien kuivuuden ja tautienkestävyyttä.
Rikinpuutos heikentää öljykasvien kasvua ja kukkimista. Rikin puutteessa myös litujen ja siementen määrä vähenee ja niiden koko pienenee. Koska rikki on entsyymien ja valkuaisten rakenneosana, rikillä on erittäin tärkeä vaikutus koko kasvuun. Rypsin siemenet sisältävät runsaasti rikkipitoisia aminohappoja. Öljykasvit tarvitsevat typpeä suhteessa rikkiin (5:1) eli kun käytetään 100 kg typpeä, tulee lannoituksessa olla 20 kg rikkiä.
Boori on erittäin tärkeää nopeasti kasvavalle uudelle solukolle. Se säätelee solukon rakennetta ja vaikuttaa solujen erilaistumiseen. Boorilla on keskeinen merkitys itämisessä sekä juurten ja heteiden kasvussa. Riittävä boori on tärkeä kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle. Boori lisää siemen- ja öljysatoa.
Mangaania tarvitaan heti kasvukauden alussa juurten kehittymisen varmistamiseksi, jotta kasvi kestää alkukesän kuivuutta.
- Öljykasvien ravinnepuutteisiin voi tutustua ilmaisella Yara CheckIT -sovelluksella
