5.1 Muokkaus ja kylvötekniikka

Ruis viljelykierrossa

Rukiin käyttö viljelykierroissa tasaa työhuippuja. Toisaalta kylvötyö ajoittuu usein puintiaikaan ja voi sekoittaa puinteja. Ruis on syväjuurisempi kuin kevätviljat, joten se pystyy hyödyntämään alempia maakerroksia ja kestää kuivuutta viljakasveista parhaiten. Ruiskasvusto toimii myös kasvipeitteenä syksyn ja talven ajan ehkäisten eroosiota erityisesti kaltevilla mailla. 

Kuva 5. Elokuun puolivälissä kylvetty hybridiruis on kasvattanut syksyn aikana runsaan juuriston. Kuva otettu huhtikuussa ennen kasvukauden alkua

Rukiin esikasvi

Herne, kumina, aikainen ohra tai kauralajike sekä öljykasvit ovat rukiin yleisimmät esikasvit. Ruista kylvetään usein myös nurmen, kesannon, kevätvehnän sekä rukiin jälkeen. Palkokasvien yleistymisen myötä ne tarjoavat hyvän vaihtoehdon rukiin esikasviksi. Kevätrypsi olisi hyvä syysviljojen esikasvi Etelä-Suomessa, mutta myöhäisenä syksynä syysrukiin kylvö siirtyy helposti liian pitkälle. Syysrypsi sopii hyvin, koska se puidaan kevätrypsiä aikaisemmin.  

Syysrukiin kylvöä on mietittävä jo keväällä varaamalla syyskylvölle sopiva peltolohko ja esikasvi. Pellon on oltava vapaana syyskylvölle mielellään jo elokuun puolivälistä lähtien.

Kasvuajaltaan aikainen ohra- ja kauralajike saadaan puiduksi muita viljoja aikaisemmin ja kylvötöiden järjestämiselle jää paremmin aikaa. Viljojen puinti ja syysrukiin kylvö osuvat monesti samaan kiireiseen aikaan, jolloin töiden järjestely asettaa omat vaatimuksensa. Pahna ja sänki saadaan peittoon kyntämällä puitu pelto huolellisesti. 

Nurmi, joka päätetään ruiskuttamalla kesällä glyfosaattivalmisteella, on myös erinomainen syysrukiin esikasvi. Kasvusto lopetetaan ja samalla torjutaan myös rikkakasveja, erityisesti juolavehnää. Kuollut nurmi kynnetään tai kultivoidaan rukiin kylvöalustaksi. 

Kesannot ja luonnonhoitonurmet sopivat rukiin esikasveiksi. Luomuviljelyssä kesannot voivat olla tärkeä menetelmä rikkakasvien torjumisessa, erityisesti juolavehnän kurittamisessa. Kesannolla voidaan tehdä pellon perusparannustöitä, kalkitusta ja levittää karjanlantaa. 

Kylvömuokkaus

Kynnetty alue äestetään tasaiseksi kylvöpohjaksi. Kuivina vuosina savimailla paras muokkaustulos saadaan jyrsimellä. Muokkausjälki jätetään karkeammaksi kuin kevätmuokkauksessa. Syksyn sateet voivat liettää hienoksi muokatun pinnan, jolloin orastuminen ja kasvu vaikeutuvat. Puinnin jälkeen on sänkipelto mahdollista kynnön sijasta muokata kultivaattorilla 10-15 cm syvyyteen. Muokkausjälki voi kuitenkin jäädä kynnettyä ja äestettyä peltoa epätasaisemmaksi. Oljet voivat haitata kylvöä ja kasoina estää taimettumista. Kiekkovantailla varustettu kylvökone selvittää parhaiten epätasaisen kylvöpohjan ja puintijätteen. 

Suorakylvö

Suorakylvökoneella voidaan syysruis kylvää suoraan edellisen kasvin sänkeen, jolloin säästetään aikaa kiireisenä korjuukautena. Runsas olkijäte haittaa suorakylvöä ja orastumista. Kylvövaon jäädessä auki sateisena syksynä vesi voi seistä kylvövaossa ja tukahduttaa siemenen itämisen. Maata ei ole liioin kuohkeutettu, joten pintaveden imeytymiseen tarvittavat suuret huokoset puuttuvat. Parhaiten suorakylvö onnistuu herne ja kumina esikasvien jälkeen.

Kylvöaika ja siemenmäärä

Rukiin pitää ehtiä syksyllä pensomaan eli tuottamaan useita sivuversoja. Hybridilajikkeilla on kyky pensoa sivuversoja merkittävästi populaatiolajikkeita enemmän. Koska sivuversojen kasvattaminen vie aikaa, pitää siksi hybridilajikkeet kylvää aikaisessa vaiheessa. Tärkeätä on, että ruista ei kylvetä liian syvään, koska tällöin pensominen vaikeutuu. Kylvösyvyys suositus on 2–3 cm. Hybridiruislajikkeilla kylvöaika on elokuussa alkaen jo elokuun 10 päivästä lähtien. Aikaisessa kylvössä kannattaa käyttää pienempää siemenmäärää, jolloin siemenkustannuksessa tulee säästöä. Hybridiruislajikkeen siemen myydään 12 yksikön säkeissä. Yhdessä yksikössä (unit) on miljoona itävää siementä. Yksikön paino vaihtelee kauppaerittäin riippuen tuhannen siemen koosta. Jos rukiin kylvöpäivä on elokuun 20 päivä, siementä suositellaan käytettäväksi 1,5–1,8 yksikköä eli noin 60-70 kg/ha siemenen koosta riippuen. Tällöin yhden säkin siemenmäärä riittää 7–8:lle hehtaarilla.  

Kuva 6. Siemenmääräsuositukset hybridirukiille kylvöajan mukaan.

Kuva 7. Tämän hybridirukiin kylvöpäivä oli 14.8.2022. Pensominen oli runsasta syksyn aikana. Kuva otettu kasvukauden päätyttyä 11.11.2022.

Populaatiolajikkeiden kylvöajaksi suositellaan elokuun 20 päivästä syyskuun 10 päivään. Kylvötiheys on kylvöajankohdasta ja kylvöalustasta riippuen 350 – 500 kpl/m2 (aikainen kylvö – myöhäinen kylvö). Siemenmäärä kg/ha saadaan perinteisellä rukiilla kertomalla 1000 siemenen painon grammamäärä kylvötiheydellä (350–500) ja jakamalla tulo itävyysprosentilla.