Lannoitus
Syysöljykasvit vaativat monipuolisen ja reilun kylvölannoituksen, koska syksyn kasvuun tarvitaan ravinteita. Kylvön yhteydessä voidaan typpeä antaa esikasvi huomioiden 40–70 kg N/ha. Nitraattiasetus ei rajoita typpimäärää kylvössä, vaan rajoitus koskee kokonaistyppilannoituksen määrää, mikä on 200 kg N/ha kivennäismailla ja 160 kg N/ha eloperäisillä mailla.
Syysöljykasvien typpilannoituksen määrään kylvön yhteydessä vaikuttavat maalaji ja erityisesti esikasvi. Multavilla mailla riittää syksyllä 50 kg N/ha. Jos syysöljykasvit perustetaan apila- tai sinimailasnurmen jälkeen, sopiva typpimäärä on 40 kg N/ha. Viljan jälkeen typpeä tulisi käyttää 60 tai jopa 70 kg N/ha. Kylvölannoitukseen on hyvä valita runsasfosforinen lannoite, jossa on myös kaliumia, rikkiä ja booria talvehtimisen varmistamiseksi. Fosfori ja kalium auttavat talvehtimisessa ja riittävä typpi kasvattaa taimikokoa. Starttifosforin käytöstä kylvön yhteydessä on havaittu olevan hyötyä syysöljykasveille. Hiveniä voidaan antaa syksyllä myös lehtilannoituksena, ja se on hyvä mahdollisuuksien mukaan yhdistää muihin kasvustoruiskutuksiin.
Ruotsissa suositellaan syysrapsille syksyllä viljan jälkeen 70 kg typpilannoitusta. Suuremmalla syksyn typpilannoituksella voidaan pienentää kevätlannoituksen määrää niin, että kokonaistyppimäärä pienenee.
Typpivaaka
Kun syysöljykasvien kasvu on pysähtynyt ja on vielä sulaa, voidaan arvioida syysöljykasvien syksyisen typen oton määrää. Tätä tietoa käytetään keväällä typen tarpeen laskemiseksi kevätlannoituksessa. Mitä enemmän typpeä syysöljykasvit ottavat syksyllä, sitä vähemmän typpeä ne tarvitsevat keväällä. Ohjeet perustuvat Ruotsin Greppa näringen -hankkeen tuottamaan tietoon syysrapsilta. Syysrypsille laskentaa voi käyttää soveltaen.
Syksyisen typen oton määrä lasketaan kasvuston biomassan perusteella. Tätä varten pellolta valitaan satunnaisesti 3–4 edustavaa paikkaa. Mittaa apuna käyttäen merkitään 1 x 1 metrin kokoinen alue, jolta leikataan kaikki lehtimassa läheltä maanpintaa, laitetaan pussiin ja punnitaan. Lukemista otetaan keskiarvo ja syötetään arvo laskuriin (https://greppa.nu/rakna-och-gor-sjalv/rakna-sjalv/hostrapssnurra). Laskuriin tarvitaan myös arvio pellon typen kasvukauden aikaisesta mineralisaatiosta, mikä on Suomessa keskimäärin kivennäismailla 20 kg N/ha, sekä odotetusta satotasosta. Video-ohje (ruotsiksi) https://www.youtube.com/watch?v=bXW3BFmgC_c&t=6s
Toinen vaihtoehto on arvioida syysöljykasvien syksyisen typen oton määrää kasvustokuvien avulla. Oheisella sivustolla on verrannekuvia, joissa on erilaiset typenottotiedot syksyllä. Vertaamalla näitä kuvia omaan peltoon saa käsityksen typen otosta. Kuvissa merkitty alue on kooltaan yhden neliömetrin kokoinen. https://greppa.nu/aktuellt/sasongsnytt/sasongsnytt/2025-11-05-klipp-hostrapsen-nar-tillvaxten-stannat-av
Kevätlannoitus on hyvä tehdä aikaisin lumien sulettua, jo heti kun kevätauringon ensimmäiset säteet lämmittävät maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Syysöljykasvit lähtevät kasvuun nopeasti ja tarvitsevat ravinteita käyttöön koko satopotentiaalinsa kotiuttamiseksi. Kevätlannoitus tehdään typpi-rikki (NS)- lannoitteella. Öljykasvien typpi-rikkisuhteen tulee olla lannoituksessa 5:1. Typen määrän mitoittamiseen voi käyttää syksyisen biomassan perusteella laskettavaa tarvetta (ns. typpivaaka, kerrottu edellä). Kevään ensimmäiseen lannoitukseen voi käyttää myös moniravinteisia lannoitteita, jos fosforilannoitusta on tarpeen lisätä. Öljyn tuottaminen vaatii paljon fosforia (energiaa).
Kevyillä mailla voi olla tarpeen käyttää NK-lannoitetta kaliumin riittävyyden varmistamiseksi. Syysöljykasvien kevätlannoituksen voi myös jakaa, mutta kasvu on keväällä nopeaa ja pitää olla tarkkana, ettei myöhästy, sillä kasvusto kasvaa nopeasti pitkäksi.
Syysöljykasvien keväisen kiivaan kehitysrytmin takia lehtilannoitus hivenillä suositellaan tehtävän mieluummin syksyllä. Lehtilannoitus keväällä on tehokkainta kasvun nopeimmassa vaiheessa ennen kukintaa ja se kannattaa erityisesti rehevissä, korkean satopotentiaalin kasvustoissa. Rikkiä ja booria tarvitaan kukinnan varmistamiseksi, magnesiumia yhteyttämisen tehostamiseksi ja molybdeenia sekä kukinnan että öljypitoisuuden parantamiseksi.